Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ei se sovellettu runkohinnoittelu olisi mikään mahdoton toteuttaa. Lisää vähän ostajan työtä leimikon arvioinnissa mutta melko helposti siihen harjaantuisivat. Mutta se on esteenä, että tarjousten vertailu olisi sitten liian helppoa myyjäpuolella. Miten saada oma tarjous läpi, kun ~kauppahinta on selvillä jo etukäteen ? (Niinhän pitäisikin aina olla kauppatahtumassa, mutta ei pystypuukaupassa yleensä ole).
Tyypillinen ”vasara ja naulat” -tyylinen ratkaisutapa jk:ssakin vallitsee: Kun ratkaisuna on vain vasara, nähdään kaikki ongelmat vain nauloina. Simppeliä mutta ei oikein toimi.
55 dm tukki olisi n. 200 l ei 55 l , ja 3. kl:n metsässä tuskin tukista saa 70 €. Vai saako jossain.
Epäoikeudenmukaisuus ei ollut varmaan syy muutokseen vaikka sitä se veromuoto olikin.
Verotapa oli monimutkaisempi kuin nykyinen ja vaati enemmän paperitöitä ja päivityksiä verottajan puolelta.
Automaattisesti ne nykyään laskee metsäverot, joitain tarkistavat manuaalisesti otannalla tai jos muuttuu paljon edellisestä vuodesta; esim vähennyksiä tulee paljon.
Joku vuosi sitten (taisi olla Wahlroos) ehdotti kiinteistöveroa 100 €/ha Suomeen. Melko ulkona oli ukko metsätaloudesta Suomessa, kun tuommoisesta summasta puhui. No niinpä ne äkkirikastuneet helposti menettääkin todellisuudentajunsa raha-asioissa, että ei ole ihmekään aivoperujen lisääntyminen.
Alunperinkin pinta-alaverosta luovuttiin sen epäoikeudenmukaisuuden ja kalliin ylläpidon vuoksi. Vaikka myyntivero% on noussut jatkuvasti ,niin ilmeisesti ei vieläkään sen tulo ole tarpeeksi suuri joidenkin mielestä. Se johtuu siitä että kantohinnat ei ole sillä tasolla, millä ne voisi olla , jos puun hinta olisi noussut normaalin hintakehityksen mukana viime vuosikymmenten aikana. Mutta sosdemien vaalipuheen aiheeksi pinta-alavero/kiinteistövero aina pulpahtaa esiin.
Sitä ei oikein ymmärrä miksi jotkut Reva:n sivupersoonista kuulostaa vastustavan kiihkeästi kotimaista maataloutta ? Jos se loppuu niin tyhmempikin ”eitutkija” käsittää, että pitkityksessä ruoan hinta nousee entistä enemmän , laatu heikkenee ja ruoan jalostaminenkin vähenee. Nyt on ollut jo 2-3 katovuotta ja kuivuus esim. Ruotsissa ja Englannissa on vähentänyt jo aika paljon viljelykasvien ja karjatalouden tuotantoa. Maataloustuki on tietysti se ”punainenvaate” mutta tuettua toimintaa on joka alalla eikä tutkijatkaan tms. ole vailla yhteiskunnan myöntämiä tukia olleet. Metla ja sen jälkeen tullut Luke ainakin taitaa pyörittää toimintaansa ihan verovaroilla.
No niimpä olikin. Eli se 43 olisi rajatapaus . Vasta sen alle olevilla pituusmitoilla 7 % ero tulisi mukaan. (~ sama puun hinta , jos tukkipituudet jäisi 40 dm:iin.)
Tuossa 86 dm esimerkissä pitää ottaa huomioon, että pitkän tukin tapauksessa sen kuutiohinta olis 7 % parempi ja kuitupuu latvastakin saa n. 20 € /kiinto. Eli vähän paremman hinnan myyjä saisikin vaikka puusta tehtäisiin 55 tukki + loput kuituun kuin koko tukkiosuuden myyjä 7 % huonommalla hinnalla.
Ero lyhyen mitan kaupan hyväksi tulee niissä pienissä puissa , joista ei saa tehtyä kuin alle 43 tukin ja muissakin lyhyissä tukeissa, jos niitä on leimikossa tarpeeksi paljon.
Koetin joskus tottua tuohonkin Löfbergsin tervaan mutta ei onnistunut millään. Makuasioista ei kannata tosiaan kiistellä – Mutta Pösö se on melko huono auto silti, ihan oikeesti.
Joo, ei käydä uudestaan samaa läpi joka jo yhden kerran on käyty.