Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Jäävän puuston pitäisi vähintään pysyä tod. näköisesti pystyssä ja olla kasvatuskelpoista* . Siihen liittyy mm. ympäristön vaikutus ; jos ympäristöllä ei ole suojaavaa vaikutusta , on puiden kaatumisriski aina suurempi. (*suurin osa tukkipuuksi 10-15 vuodessa, jos mahdollista).
Korosta puheenollen ; ”Oikea korko” saadaan kun lasketaan yhteen esim. lainan korko% , sen osuus metsän oston rahoituksesta ja omarahoitusosuuden korkovaatimus. Siihen lisätään yleensä riskilisä joka on n. 0,5 %.
Miten sitä pitäisi Perkon mielestä käsitellä, kun mitkään todelliset laskelmat ei kelpaa ?
EDIT
Aukon myyntitulojen laskeminen edelliseen myyntitiliin kuuluvaksi kuuluu teoreettiseen kannattavuuslaskelmaan ei toteutuneeseen reaalitilanteeseen. Sillä saadaan jk vain näyttämään paremmalta vaihtoehdolta kuin se onkaan.
Auto kannattaa tarvittaessa hankkia nyt Ruåtsista sopivan kruunun kurssin takia. Hintaero huomattava Suomen hintoihin verrattuna.
Itse tilasin jo yhden. Tulee kyllä muualta sinne ensin.
Perkolle ei kelpaa selkeä laskuesimerkki todellisesta tilanteesta. Ei joko ymmärrä mitään tai ei halua ymmärtää.
EN tiiä miten Visa on sen ratkaissut mutta itse olen tähän tyyliin : Jos/kun puuta on 300 mottia/ha (täällä vähän pohjosessa ei usein ole enempää) päätehakkuussa, niin sen tuloero verrattuna jk:n hakkuuseen jossa jää 80 mottia sopivia puita pystyyn on 5€ x 220 + 35 € x 80 = 3900 €/ha . Uudistamiseen menee n. 700 € ja th:n erotus 200 € (kemerat mukana) . Jää tähteelle 3000 €/ha . Se 5 % :n korolla tekee 30 vuodessa n. 13 000 € /ha . E-puuhakkuu/ensiharvennus kuiduksi v. 27 . Siitä tuloa 1200 €/ha. Se on v. 30 1400€/ha . Yhteensä ”hyvää” on kertynyt v. 30 n. 14400 €/ha ja hyvä 2-khl:n metsä kaupan päälle. Jotta jk metsävaihtoehdossa päästäisiin samaan, olisi v. 20 harsinnassa oltava tulon 8830€/ha. Siihen tarvittaisiin n. 176 mottia/ha 50 € runkohintaista puuta. (10 v. 5 %:n korolla tuotto huomioitu) . Keskivuosikasvun olisi tullut olla yli 8,75 m3/ha/v. Ja kun siihen ei päästä täällä (mm. harvennusreaktion myöhästymisen takia) , niin tasaikäinen harvaan istutettu kuusikko on edelleen ykkösvaihtoehto. MOT.
PS Parasta tässä on että se 2 khl:n metsä tuottaa jatkossa koko ajan paremmin kuin jk:n metsä tuottaisi.
Menneisyyden tuotot ei ole tae tulevasta.
Terv. sijoitusneuvoja
Kuusikoissa on pyrkimyksenä vähentää kiertoajan harvennuskertoja eikä lisätä niitä. Nykyolot puoltaa niiden vähentämistä, ei lisäämistä. Muistuu mieleen vanha tutkimus jk-metsien tyvilahosta. 12 -80 % taimista oli tyvilahosta tartunnan saaneita laajoissa tutkimuksissa.
E-puu on nyt taas yksi puutavaralaji muiden joukossa. Taimikonhoidosta sen tekeminen ei vapauta ; se on vain tehtävä eri lailla kuin kuitupuun korjuuseen tähtäävässä metsänhoidossa. Myös ennakkoraivausta voi joutua tekemään ennen energiapuuharvennusta.