Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”…lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa. ”
Vihreiden käsitys kestävästä metsätaloudesta on tod.näk. erilainen kuin suurimmalla osalla suomalaisista metsänomistajista . Kestävään metsätalouteen kuuluu ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, niin se ainakin on joskus määritelty. Toiset painottaa enemmän taloudellista puolta kuin toiset. Varsinkin ne jotka joutuu laskemaan metsän kasvatuksen kannattavuuttakin omalta osaltaan eikä vain noita kahta muuta puolta yleisesti. ”Välttämätön tapaus” pitäisi kaiketi määritellä kunkin mo:n oman näkemyksen mukaan eikä jonkin poliitikon tai puolueen mielipiteiden mukaan. Asia on jo kutakuinkin kunnossa samoin kuin tuon tavoiteohjelman toinen kohta ojitusten luvanvaraisuudesta.
Avohakkuista luopuminen turvemailla ei ole realistinen koska turvemaita on paljon erilaisia ja ojituksen ja muuttuman jälkeen hyvin puita kasvaviksi turvemaiksi tulleita metsiä on Suomessa paljon. Ei niiden asettaminen kokonaan avohakkuukieltoon ole perusteltavissa vesien-ja ilmaston suojelun vuoksi.
Pitääkö klapikoneen öljyt vaihtaa. En ole koskaan vaihtanut.
Klapikoneen hydrauliikkaöljyt vaihtuu melkein huomaamatta, kun saha käyttää samaa öljyä ketjun voiteluun. Sirkkeliteräisissä voi olla erilainen käytäntö.
Jatkuvaahan se on melkein kaikki metsänkasvatus Suomen oloissa, kun metsä uudistuu useimmiten itsestäänkin. Ainoa ei-jatkuva taitaa olla metsäkasvatukseen käypäsistä maista peltoheitto, jossa heinänkasvu on vallannut maan niin että puuta ei kasva ainakaan kymmeniin vuosiin ellei jotain tehdä.
Valveutuneelta ”V..u kenkä”-nimimerkiltä ihan ok yhteenveto (selvin päin) .
PS. Ei ole kuitenkaan 100%:n yksimielisyys lahopuun määristä. Mittaustavasta yms. on vielä erimielisyyksiä.
GLA:
”Luonnosuojelu on kannatettava asia eikä sen esittäjien asema siihen vaikuta jos faktatiedot on vain kunnossa. Mutta kun vaikuttaa tässä asiassa että ei oikein ole.”
Olen koittanut kysellä, mitä tietoja yritetään kumota. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tällä palstalla kumottavat väitteet on pääosin syntyneet kumoamista haluavan oman mielikuvituksen tuloksena. Ne onkin helppo kumota, mutta onko järkeä keksiä väite, jonka sitten kumoaa, se on mielestäni aiheellinen kysymys.
Eiköhän se käynyt ilmi mistä asioista oli kysymys . Kertauksena : 1. Lahopuun määrän kehityksestä talousmetsissä ( ei ole loppumassa lahopuu vaan lisääntymässä suurimmassa osassa maata ). 2. Mitkä puut lasketaan lahopuuksi ; Kelpaako kanto-ja latvuspuu. Jos ei niin miksi. 3. Lasketaanko mo:en omat suojellut kohteet mukaan talousmetsien lahopuulaskennassa. (Ei ilmeisesti lasketa koska VMI:ssä , johon viittaisit itsekin, ei lasketa kuolleita puita kuin kestokoealoilta.)
Ei nuo ole mielikuvituksen tuottamia väitteitä. GLA:lla taitaa olla omassa kehäpäätelmässään sitä vikaa.
AJ :
Minun mielestä juurikääpä voi suosia yhtä hyvin pystypuutakin kuin kantoa. Samoin mm. kirjanpainajat tuhoaa pystypuita. Kannotkin lahoaa pikkuhiljaa ja lisää maaperän kasvupotentiaalia samalla.
”Talousmetsien lahopuujatkumoon pitäisi lisätä myös mo:en omatoimisen suojelun tuoma lisä monimuotoisuuteen. Sehän jää pois laskelmista kun puhutaan talousmetsien tilanteesta vaikka ne METSO- ym. kohteet on yleensä talousmetsien välittömässä yhteydessä.”
VMI-tiedoissa käsittääkseni on nuo mukana, joten en tiedä, miksi tai millä tavalla ne pitäisi käsitellä erikseen.
Enpä usko että talousmetsien lahopuun määriä laskettaessa olisi otettu mukaan kaikkien luonnonsuojelualueiden lahopuutkin. Tarkistin tuon VMI:n mittaustavan LUKE:n sivulta: Vain pysyviltä koealoilta mitataan myös kuolleet puut.
Jos ajatellaan että 20 mottia pitää jättää lahopuuksi yksityismailla. Keskimääräisen kokoisen päätehakkuun puista n. 10 % ; 40 kpl ½-kuution puuta. Kuka kustantaa sen ?”
Mutta kun tuollaista ei tietääkseni kukaan tai mikään vakavasti otettava taho ole esittänyt. Minäkään en aio tuottaa lahopuuta päätehakkuun tukkipuista. Tuotan sitä silloin, kun sopivaa tavaraa on tarjolla. Toisaalta en kyllä aio tyytyä 200 m3 päätehakkuisiinkaan. Jos nyt ajatellaan vaikka lahopuun määräksi 10 m3 ja hoidetun päätehakkuun kertymäksi 400 m3, suhdeluku on hiukan erilainen kuin esimerkissäsi. Ja 10 m3 on mielestäni talousmetsässä jo kohtalaisen suuri luku.
Se oli yksi esimerkki keskimääräisestä päätehakkuusta koko maassa, ei sinun hakkuistasi eikä minunkaan. Oikein painotettuna keskimääräinen päätehakkuupuusto on varmasti suurempi kuin 200 mottia/ha. Mutta isolla alueella Suomessa pienempikin varsinkin kun nykyään hakataan jo keskenkasvuisia metsiäkin päätehakkuulla.
20 m³/ha lahopuuta on esittänyt , en muista kuka, ehkä se oli joku nobody-poliitikko tai sitten vihertutkija tjms.
Jos ensiharvennuspuun hinta on oikein huono pitkällä aikavälillä, kuten viime vuosikymmeninä on melkein jatkuvasti ollut, niin tavallista reippaamman taimikonhoidon avulla olisi saanut ohitettua koko tavallisen eh-vaiheen kapuloiden keruun ja nopeuttaa +merkkisen harvennustulon saantia (jos kyseessä on ei-luontaisesti syntynyt metsä). Semmoinenkin vaihtoehto on olemassa.
Yksi määritelmä oikealle hakkuuajankohdalle on se, kun metsän arvokasvu% alittaa pysyvästi korkotavoitteen, niin kannattaa päätehakkuu tehdä. Arvokasvun muutoksen mittaamiseen tarvitaan puustotietoja mitattavalta aikaväliltä, alusta ja lopusta. Lisäksi tarvitaan puutavaralajittaiset kantohinnat. Taulukkojen avulla sitten lasketaan arvokasvu ja verrataan sitä puuston ja maapohjan arvoon. Saadaan suhteellinen arvokasvu . Se kerrotaan 100:lla niin saadaan arvokasvu%.
Harvennusten aikaikkunan pituus riippuu puulajista, kasvatustiheydestä ja kasvupaikasta. Kuusella ikkuna on vähän pidempi kuin männyllä ja (raudus)koivulla.
Lahopuuta syntyy mukavasti niistä kannoistakin ja myös juurista jos kantoja ei korjata energiapuuksi. Jos päätehakkuupuusto on esim. 300 k-m³/ha ja puita 450 kpl/ha , niin kantoihin ja paksujuuriin jää n. 10 m³ puuta lahoamaan. Luulisi että kelpaa ötökälle yhtä hyvin lahoava kaarnainen kanto kuin vaaka-asennossa oleva saman puulajin lahopuu.
Lyhyempää oleskelua varten jää latvuksia, joita ei luettane niihin tärkeimpiin järeämpiin lahopuihin mutta jotain vaikutusta niilläkin silti varmaan on ötökkäaseminakin. Runkopuusta jää latvuksiin 1- 2 % .
Eihän sitä pistouran päähän käätölenkkiä tehdä 🙂