Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kun sulla on isoja puita, niin silloin on paras käyttää isoa hahloa. Jos vaikka varsi on 1 m ja hahlo 4 cm, niin yksi mukaan tuleva puu edustaa 4 m²/ha pinta-alaa. Pienemmällä hahlolla joutuu tihrustamaan kauempana olevat puut mukaan ja tarkkuus voi kärsiä – 1 m / 2 cm on yleisin suhde, jolloin yksi mukaan tuleva puu edustaa 1 m²/ha PPA:aa.
Tarttis jotain varmaan tehdä, kun merissä seilaa 174 milj. tonnia muovijätettä ja on sitä mikromuovia järvissäkin. Muovia valmistetaan fosiilista öljyä käyttämällä. Kalat eikä muutkaan mereneliöt tykkää yhtään ; syövät muovia ja kuolevat ähkyyn. Aika monessa maassa onkin jo kielletty tai kielletään muovin käyttö pakkauksissa. Vaatteista menee 2/3-osa kaatopaikoille jätteeksi ; keinokuituja tehdään öljystä ja puuvillan käyttö saastuttaa myös ja vähentää ruoan kasvatuspinta-alaa. Kierrätys ja korvaavien materiaalien käyttö lisääntyy pakostakin lähiaikoina.
Puu on yksi parhaista korvaavista raaka-aineista mm. vaatteiden ja pakkausmateriaalien valmistukseen. Hiilen sitoutuminen hoituu siinä samalla parhaiten kun metsiä käytetään ja lisätään siellä missä uudistuminen onnistuu hyvin eikä eroosio vie pintamaita tai metsää muuteta palmuöljyn kasvatusalueeksi.
Ei lasketa. R-koealaan tule silloin puita suuremmalta ympyrältä, jos niitä suuria puita on suunnilleen tasaisesti muuallakin kuin lähellä. Jos on epätasaisesti, niin sitten pitää ottaa vain sitä useampia koealoja eri paikoista jne…
Saako suorittavalta kysyä : loppuiko itseltäsi kunto, into vai rahat , kun kuitenkin metsäalalla jatkoit ? ( Ei ole pakko vastata ).
Siitä se ongelma tulee, jos tavalliseen talousmetsään aletaan järjestämään lahopuuta urakalla. Varsinkin kuusikoissa kaarnakuoriaistuhot lisääntyy eikä yli 10 m³/ha tuulenkaatoja saa jättää korjaamatta metsälain mukaankaan.
Suojelualueilla voi kasvattaa paremmin lahopuuksi päätyvää. Yksi metso-kohde on omalla palstallakin, jossa lahopuuta on muutamia kymmeniä motteja/ha ja tulee vähitellen lisää.
PS. Myös suojelukohteelta (metsälain mukaan suojellulta) pitää korjata puut pois jos niitä menee nurin yli niiden lakirajojen ( 10 /20 m³) . Korvaussumma pienenee puiden arvoa vastaavasti takautuvasti.
Kaipa joku jatkaa metsänkasvatusta. Saattohoidossa ei metsät ole. Mutta koska nykyään on täysin laillista kasvattaa monella eri tavalla metsää, niin parissa kohteessa myös jatkuvakasvatus on käytössä vaikka olen sitä itsekin kritisoinut palstalla. Arvostelu johtuu kasvatustavan mainostamisesta, joka kuulostaa usein epärealistiselta markkinapuheelta.
Sopii se jk esimerkiksi turvemaille , jossa on jo erirakenteista metsää ennestään kasvamassa. Koemielessä on tarkoitus tehdä pienelle turvemaakuviolle varhaishoito, jossa jätän hyvin kasvaneita rauduksia pystyyn vaikka pääpuulaji onkin mänty. Koivuja ei kannata jättää ylispuiksi männikköön, joten taimikko pitää harventaa tavallista paljon harvempaa asentoon, kun myös mäntyjen selviytyminen on tähtäimessä.
Tuollahan se oli AJ:n linkissä sanottu mikä mättää vihreiden metsäpolitiikan linjauksissa :
Samalla kun vaaditaan luonnonmukaista metsien käsittelyä ja vähemmän hakkuita, vaaditaan ilmaston kannalta toimenpiteitä eli fosiilisen energian käytön vähentämistä. Kaksi vastakkaista vaatimusta jotka pitäisi jollain ”opilla” muka sovittaa yhteen.
Joidenkin mielestä ratkaisu ristiriitaan on jatkuvakasvatus, koska puu kasvaa jopa paremmin sillä tavalla kuin viljelymetsätalouden avulla. Mikä taas ei oikeasti pidä paikkaansa.
Kantoja ei oikeastaan kannata kerätä ollenkaan metsänhoidon kannaltakaan. Jos kantojen kuutiomäärät lasketaan mukaan lahopuuhun, niin melkein aina jää kymmeniä kuutioita päätehakkuilta puuta lahoamaan. Olin ymmärtänyt että sitä 20 kuutiota /ha lahopuuta suositteleva taho ei ollut laskenut muuta lahopuuta kuin käyttöpuun kokoisen runkopuun siihen mukaan. Käsitin varmaan väärin.
Pohjoisessa ( eli entisen lapinläänin alueella) lahopuun määrä on laskeva . Nyt muistaakseni kuitenkin melko paljon; jotain > 7 m³/ha . Johtuneeko siitä että MH hakkaa melko nuoriakin metsiä ja kuivat puut kerätään edelleen polttopuiksi paikallisten toimesta.
GLA unohdit ”kuitata” vapaaehtoisen suojelun vaikutuksen puuttumisen laskettaessa metsien lahopuun määriä.
Luonnosuojelu on kannatettava asia eikä sen esittäjien asema siihen vaikuta jos faktatiedot on vain kunnossa. Mutta kun vaikuttaa tässä asiassa että ei oikein ole.
Jos ajatellaan että 20 mottia pitää jättää lahopuuksi yksityismailla. Keskimääräisen kokoisen päätehakkuun puista n. 10 % ; 40 kpl ½-kuution puuta. Kuka kustantaa sen ?