Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Edelleen kyse lahopuun määrän kehityksessä on tarkastelujaksosta ja vertailukohdasta. Kun puhutaan metsätalouden vaikutuksesta, mielestäni siinä verrataan luonnontilaiseen metsään. Mihin sinä Puuki vertaat?
Milloin viimeksi on ollut metsät niin luonnontilaisia, että lahopuuta on ollut riittävästi (mikä määrä on riittävästi ja mihin tarkoitukseen ?) Paras vertailukohta on lähimenneisyys ; vallitseva trendi eli mikä on kehityssuunta viime vuosikymmeninä ja nykyään. Talousmetsien lahopuujatkumoon pitäisi lisätä myös mo:en omatoimisen suojelun tuoma lisä monimuotoisuuteen. Sehän jää pois laskelmista kun puhutaan talousmetsien tilanteesta vaikka ne METSO- ym. kohteet on yleensä talousmetsien välittömässä yhteydessä.
”Kannot, järeät puut ja lahopuu on tärkeimmät metsän monimuotoisuuden säilyttämisessä ja ilmaston suojelun kokonaisuuden kannalta”. Biotalouden uskottavuutta epäillään – saahan sitä epäilläkin – samoin saa hyvällä syyllä epäillä ko. artikkelin tietojen todenperäisyyttä.
Kantoja ei kannatakaan kerätä ; kerättäneekö enää Suomessa missään , luultavasti ei. Järeiden puiden suojelu säästöpuina toimii myös talousmetsissä hyvin (varsinkin tärkeimmän monimuotoisuus puulajin eli haapojen osalta). Muuten järeän rakennuspuun ilmastovaikutus on positiivinen kun enemmän päästöjä aiheuttavaa sementtiä korvautuu ja lisäksi rakennussahatavarassa hiili säilyy pitkään. Keskimäärin lahopuun määrä on lisääntynyt talousmetsissä, ei vähentynyt.
Lahopuu on vain yksi ”laji” niistä puista joissa eri ötökät viihtyy. Toiset tarvitsee kuivaa pystypuuta tai maapuuta (kovaa tai vähemmän kovaa lahoa), jotkut hiiltynyttä pysty- /maapuuta . Isojen kasvavien puiden rungolla elää toiset lajit kuin lahopuissa jne. Haapa on niistä puista suosituin ötökkämaailmassa. Ei vaikuta todelliselta tarpeelta ne puheet 20 k-m³/ha lahopuun järjestämisestä joka paikkaan, mitä on joku ollut vaatimassa. Suunnilleen 4-8 mottia /ha on jo keskimäärin lahopuuta . Lahopuun puutteesta puhuminen on samantapainen muoti-ilmiö kuin esim. liito-oravan tapauksessa, kun luultiin sen katoavan sukupuuttoon. Tai kun ollaan susien vähyydestä huolissaan ja unohtuu samalla oikeasti uhanalaisen alkuperäiseläimistöön kuuluvan metsäpeuran tilanne . Ratsastetaan sillä asialla joka milloinkin tuntuu uppoavan suureen yleisöön parhaiten.
Saattaa vaikuttaa auton vaihtoarvoon negatiivisesti, kun vaihdokki leviää autoliikkeen pihaan.
Mopoautojen tilalla on Ruotsissa käytössä rajoittimilla varustettuja norm. autoja. Täälläkin taisi olla sama aikomus mutta lieneekö mennyt lainmuutos läpi.
Lahopuulla on merkitystä metsien monimuotoisuudelle. Jotkut lahopuussa elävistä öttiäisistä syö kaarnakuoriaisiakin.
Nyt kun männyn ja koivun viljely ei käytännössä onnistu enää hirvitihentymäalueilla,niin kuusen pinta-alat kasvaa ja männiköiden tuhot suhteessa lisääntyy entisestään. Kun hirville tulisi enemmän mä/ko-metsiä ruokailla haittakorvausten saamisen avulla, vähenisi yksittäisen mä/ko kuvion tod.näköisyys tulla pilalle syödyksi. Ymmärsitkö ?
Pieni hirvielänkanta olisi tietenkin se paras ratkaisu mutta siihen ei näytetä päästävän päättäjien erilaisten päämäärien ja näkemysten takia.
Lähtökohta pitäisi olla että puuston kasvatus onnistuu mutta eipä näytä juuri mitään parannusta hirvieläintiheyksiin tulleen muutamaan vuosikymmeneen vaan tilanne on pahentunut. Itse tiedän jo , miten vältän hirviongelmat omissa metsissäni. Siellä E-Suomessa ongelma on pahin. Keksikää parempia konsteja itsellenne ja niinhän te teettekin. Toteutus vain ei toimi.
Panin vain ehdolle korvausrahasäätiön. Tietenkään se ei ole realistinen nykyään kun jokainen euro pitää saada maximaalisesti poikimaan teollisuuden rattaissa ja raaka-aine niin halvalla kuin mahdollista. Lisäksi kuitupuuta riittää sitä paremmin mitä hankalampaa on harrastaa mo:ille tuottavampaa tukkipuun kasvatusta.
Kyllä semmoinen 150 ha:n aukko on kieltämättä alkuun melko ruma ja voi olla vaikeasti metsitettäväkin äärevän pienilmaston takia. Riippuu tietysti maanpinnan muodoistakin ja maanmuokkaustavasta sen ulkonäkö. Melko harvassa kuitenkin Suomessa niitä isoja aukkoja on. Isommissa maissa (niin naapurissa) ei luultavasti juuri muunlaisia hakkuita tehdäkään vaikka kuinka fsc-sertit on olemassa.
Tiheät kuusialikasvokset on altteimpia juurikäävälle. Se selittää osaltaan jk-kuusikoiden tavallista suuremman juurilahoriskin. Jos th:ja ei tehdä, niin paikoin sakeat kuusialikasvokset yhdistettynä useisiin (kesäkelin)harvennushakkuukertoihin lisää juurikääpää varmasti, jos sitä on alueella jossain.
AJ:
Jos korvauksia maksetaan puunkasvattajille, niin tod.näk. lisääntyy samalla mielenkiinto hoitaa taimikotkin paremmin kuntoon. Toiseksi : nuorena mänty on kuusta nopeampikasvuinen ja sen kasvatus sopivilla paikoilla lisääntyy, jos on tiedossa, että hirvivahingon sattuessa ei panostus mene kuitenkaan hukkaan.
Minulla on vaikka kuinka monta lahokoivua pystyssä. Osa semmoisia joista tippunut jo latva pois vain tyviosa enää pystyssä. Tuo kasvavan koivun tyven vioittuminen tietysti lahottaa puun ensin tyvestä.