Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Varsinkin koivulaho pysyy pystyssä yllättävän hyvin kun ympärillä kasvaa tuulensuojapuita. Eurokantojen ympärille ehtii hyvin kasvaa taimikosta metsä ennen kuin ne pehmiää liiaksi.
Olisikohan Harjavallassa ympäristömyrkyt saastuttaneet niin että puut lahoaa ennen aikojaan tyvestä ? Paljon mahdollista.
Hirvieläinten aiheuttamien liikennevahinkojen ja metsätuhojen lisääntymiseen on yhtenä syynä metsien pusikoituminen. Tienvarret näyttää olevan monin paikoin entistä tiheämmän vesakon vallassa. Lämpimämmät talvet ja hyvät ruokamaat on parantaneet myös kauriiden elinoloja ja niiden aiheuttamat haitat on samalla kasvaneet. Taimikot kasvaa lämpimässä ja kosteassa ilmanalassa entistä enemmän vesottavaa lehtipuuta ja hoitorästit on lisääntyneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Mm. epäsuhta työkustannusten nousun ja puun hinnan kehityksen välillä on lisännyt niitä rästejä.
Tienvarsimetsien harvennushakkuut ”näkemämetsiksi” olisi iso urakka mutta jos hirvien määrän vähentämistä kohtuullisen pieneksi ei saada millään aikaan, pitää lisätä muitakin keinoja vähentää haittoja. Hirvieläinten aiheuttamat liikenneonnettomuudet on iso kustannus vakuutusyhtiöillekin, joten luulisi niilläkin olevan samansuuntainen intressi pyrkiä vähentämään niitä. Tosin loppupeleissä kustannukset maksaa aina tienkäyttäjät vakuutusmaksujen korotuksilla ja muutenkin nahoissaan.
Metsävahinkojen kunnollinen vähentäminen vaatisi hirvikannan pudottamista n. 1,5-2 kpl/ha tiheyteen tai sitten hirvivahinkokorvausten rahasumman moninkertaistamista nykyisestä liian vaatimattomasta tasosta. Rikas metsäteollisuus voisi varmaan perustaa rahaston, johon kerättäisiin varoja metsätalouden edistämiseen ruohonjuuritasolla metsäpäässä samaan tapaan kuin tehdään metsäsäätiössä, joka edistää metsätaloutta ulospäin. Jokin promille vuosituottoina jaettavista osingoista olisi sopiva rahoituslähde edistämään vuosikymmenten ajan halpuutettujen kuitupuiden kasvatusta. Yhteisen edun vuoksi tehtävän sijoituksen tuoma imagohyöty olisi lyhemmällä tähtäimellä teollisuuden saama vastine ja puun tarjonnan parantuminen myöhemmin.
”Joka vuonna on sopiva hinta puiden myynnille. Jos alat tuollaisia suhdannehuippuja vartoilla ja lotota niillä alkaa metsän pito mennä pelinpidoksi. Pelaan mieluummin vaikka osakkeilla.”
Se riippuu mm. metsien ikäluokkajakaumasta, harvennustarpeesta ja rahan tarpeestakin. Jos myy joka vuosi nökkösiä, niin saa pidemmän ajan keskimääräisen hinnan. Jos myy pääasiassa vain silloin kun katsoo hinnan olevan kustannuksiin nähden sopivamman, saa tod.näk. paremman kokonaistuoton.
Juontokoura on parempi kuin ei mitään apuvälinettä pienten puuerien siirtelyyn. Lyhyeltä matkalta jotenkin onnistuu harvennusleimikon puiden ajokin , kun ei laske työtunteja liian tarkkaan. Laahaamalla veto estää setorin keulimisen ja hyvät ajourat + kasat pitää olla sopivalla hollilla. Mieluummin pakkaslumikeli niin maasto pysyy hyvin ajettavana.
Mikäpä se on poikain mielestä paras Matchbox-auto ? Isommissa malleissa ”EDIT” näyttää oleva suosituin ainakin mainintojen määrän perusteella mitattuna.
Se tarkoittaa sitä, että myyntihinta pitää määrittää nyt itse käppyrästä eksrapoloimalla. Jos ei ole ihan akuutti rahan tarve, niin puun myynti vasta, kun itselle riittävä/sopiva hinta puista on saatavissa.
Kantohinnat on nyt jyrkässä nousussa : netin kauppapaikalla on myynnissä tuulen kaatama kuusen kanto juurineen hintaan 103 € .
Peltomaiden lannalevitykselle on raja-arvot/ha ja kun lantaa tulee paljon, pitää sen takia raivata lisää peltoa. Kompostoidun ylijäämä-karjanlannan levitysmahdollisuus myös metsiin vähentäisi turvepeltojen raivaustarvetta.
Tyvilahon edistäminen tekemällä kesähakkuita esim. jatkuvankasvatuksen rehevillä kasvupaikoilla yksipuolistaa metsäluontoa ja heikentää puunkasvua. Pahimmillaan jk:n kestokoealoilla tyvilaho oli vallannut 80 % kuusikosta. Luonnonmetsät on asia erikseen.
Tyvilaho alkoi levitä ensin rannikon metsiin, kun puuta piti saada laivojen valmistukseen. Kesäkelihakkuut laivanvarustusta varten, siitä se alkoi. Purjelaivoja on ollut olemassa 1800-luvun alussa ja paljon sitä aikeisemminkin.