Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Vanhoissa hoitamattomissa metsissä on paljon lahopuuta mutta mitä lisäarvoa se tuo ? Erilaiset ötökät ja sienet yms. tarvitsevat kukin laji omanlaisensa elinympäristön: Eri puulajien lahopuita, suuria pystypuita (haapa tärkein) , keloja ja kuloaloja. E-Suomen metsissä on keskimäärin muutamia kuutioita lahopuuta /ha, pohjoisessa vähän enemmän. Jos lahopuuta aletaan suosimaan talousmetsissä, kuten jotkut on esittäneet että 20 kiintoa/ha olisi vasta riittävä määrä, voi kannattavan metsänkasvatuksen unohtaa . Esimerkiksi tyvilahon lisääntyminen ei edistä luonnon monimuotoisuutta. Myös ryteiköt ilman harvennushakkuita on melko kaukana monimuotoisesta metsästä, jossa kuuluu kasvaa marjoja ja sieniä ynnämuita metsäluonnolle tyypillisiä nisäkkäitä ja lintuja.
CO2:n sidonnan kannalta hoidetut metsät päihittää ylivoimaisesti ns. luonnontilassa olevat metsät. Suojeltuja metsiäkin tarvitaan silti ja niitä on Suomessa tavallista ennemmän jo nyt .
Luonnonsuojelulain ja metsälain perusteella suojeltujen ”virallisten” suojelualueiden lisäksi on olemassa mo:en omia suojelu- ja monimuotoisuus kohteita , joita ei näy missään tilastoissa.
Venäjällä on ”vaihtelevat” olosuhteet eikä logistiikka pelaa kovin hyvin metsäpuolellakaan. Pitkät välimatkat eikä metsäautoteitä ole kuten esim. Suomessa on.
Kiina on kai vieläkin kommunistinen maa ja Venäjää johtaa äärioikean laidan puolue. Sama johtamistyyli tosin molemmissa näyttää olevan.
Eihän nuo juoksutrikootkaan näytä kestävän ihan mahdottomia vaikka melkein näyttivät kestävän.
Jossakin saaressa tuo kulotus ennakkoraivauksen tilalla voi olla hyvä idea mutta tavallisemmissa kohteissa se tulee melko kalliiksi tai sitten vielä kalliimmaksi, jos samalla kulottuu muutakin kuin se alikasvos, jota ollaan kulottamassa. Kaipa siihen jotain avustusta saa.
Noki ei häviä kovin helposti puusta, jos se on muuta kuin ”tuulen tuomaa” tavaraa. Ainakaan sahatusta puusta noki ei lähde (pinnasta) kuin jollain väkevällä pesuaineella tai sitten vuolemalla.
Sehän se viekin tiedettä eteenpäin, jos kukaan ei tunnusta koskaan virheitään, joita sattuu jokaiselle joskus, myös professoreille. Oppiminen estyy.
Kelot ja kovat maapuut kerättiin vielä 80-luvullakin melko yleisesti pois harvennusten yhteydessä ja usein yksittäiset puutkin polttopuiksi. Nykyinen tapa jättää säästö- /jättöpuut ja tuulenkaadot (jos niitä ei ole liikaa ) metsiin on lisännyt ja lisää jatkossa paljon lahopuuta. Pystykelojen eli eurokantojen tekeminen lintujen pesäpuiksi hakkuissa on yleistymässä sekin.
Ei noin pienikokoisen puuston tapauksista. Kulotusalueilla pystyssä olevat männyt innostuu yleensä vain kasvattamaan entistä enemmän siemeniä. Metsäpalo on vähän eri juttu mutta samansuuntaista vois olettaa tapahtuvan, jos latvustot on säilyneet eikä runkovaurioitakaan ole tullut. Pintanoki ei haittaa kasvua.
(Lisäys: Nokea ei tosin saa olla kuitupuissa yhtään.)
Kaikki bakteeritkaan ei ole haitallisia vaan päin vastoin välttämättömiä ruoansulatukselle.
Joskus olen seurannut raportteja eri maiden elintarvikkeiden sis.”lisäaineiden” määristä ja kotimaiset on yleensä poikkeuksetta sisältäneet vähiten torjunta-aine- ja lääkejäämiä . Tosin siitä ei palkita tuottajahinnoissa yleensä mitenkään – Paitsi että taisi vasta alkaa sianlihan vienti Kiinaan. Kiinalaiset on kaupoissaan tarkkoja eivätkä osta sikaa säkissä , joten he osaavat arvostaa myös laatua.
”maatalouden välttämätön rakennemuutos, jotta elinkeinon kannattavuus paranisi. …”
Tuosta olen samaa mieltä, että myös alkutuotannon kannattavuutta pitäisi parantaa mielellään muuten kuin tukien avulla. Suomessa on tunnetusti vielä ainakin toistaiseksi laadukkaita elintarvikkeita tuottavia m-viljelijöitä. Mm. kananmunat on salmonellavapaita ja antibiootti-ja lääkejäämät lihoissa pienempiä kuin muissa useimmissa maissa. Välistävetäjille vain jää liian paljon. Kauppa on pöhöttynyt halpuutus ym. kampanjoineen, niin että rakentavat uusia ostoskeskuksia, ostavat hotelleja jne. Esim. Venäjällä ovat joutuneet niitä sittemmin jo lopettamaankin. Suomessa tuotetaan laadultaan EU:n parhaita elintarvikkeita halvimmilla tuottajahinnoilla. Suoramyynti on hyvä asia sekä kuluttajien että tuottajien kannalta. Se on onneksi lisääntynyt viime aikoina .
Määrämittaan harsitut kuusikot on rumannäköisiä eikä niistä ole esimerkiksi monimuotoisesta ja hyvästä metsänhoidosta. Kuvia löytyy mm. netistä . Sitä ei ymmärrä että monet luonnonsuojelijoiksi itsensä kokevat pitävät sellaisia ja myös pusikoituvia harventamattomia metsiä luonnonmukaisina ja tavoiteltavina. Harvennetut metsät kestää paremmin metsäpalojakin. Tuli ei leviä niissä yhtä nopeasti ja helposti kuin risukoissa.