Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
” Miten muuten on ollut mahdollista että soluihin on syntynyt perimä heti ensimmäisestä jakautumisesta kun mitään perimää ei ole ollut olemassakaan.”
”Miten ahvenasta tuli ihminen”- sitä ihmetteli Tuntemattomassa Sotilaassakin , en muista minkäniminen sotilas. Mutta sama joka oli silakkaa hakemassa kohmeloonsa.
Evoluutioteoria on niin hatara kyhäelmä, että luomiskertomus kuulostaa sitä uskottavammalta.
Kuivuus ei ole juuri haitannut taimien kasvua, jos on istutus tehty hyvin ja taimet sopivia kasvupaikalle. Jossain päin on satanut vähemmän eli paikallisia tuhoja on siellä varmaan syntynyt.
Niinhän se tietysti on. Mutta helposti 7 s:n palkasta voi laskea istutuksen kokonaishinnan sos. ym. kuluineeen. Kerrotaan vaikka 2 :lla . Hintaero on melko suuri.
Pienen koneen kustannusrakenteesta sen verran lisään, että on eri asia verrata omatoimisen harrastajan ajoja vieraalla teetettyyn työhön. Tuntihinta vaatimus on pienempi ja yksikkökustannukset eroaa vierastyövoimalla tehtyyn melko paljon. Toisen harvennuksen ajourien tekeminen ei vaikuta enää seuraavien vuosikymmenten puun kasvuun muuten kuin mahdollisten puusto-ja maaperävaurioiden kautta. Ensiharvennus on eri asia.
Keskilämpötilan nousu syystä, että ei lennetä lentokoneilla, kuulostaa arvaukselta, jota on vaikea varmistaa oikeaksi tai vääräksikään. Päästöt on kuitenkin sitä luokkaa, että satojen ympäristöhuolimatkalaisten kannattaisi jättää ehkä väliin ilmastokokoustaminen jo henk.koht. uskottavuuden säilymisen vuoksi .
Kaikki isot metsäyhtiöt on tehneet huipputulosta pääasiassa sellun, kartongin ja energian tuotannolla. Kuitupuun hinta on halpa runsaudenpulasta johtuen . Logistiikan ja puun hankinnan muut kustannuksetkaan ei ole estäneet voittojen lisääntymistä kymmenillä prosenteilla alkuvuoden aikana.
Laiduntamisen väheneminen (miltei loppuminen) on vähentänyt metsäniittyjen määrää ja niillä viihtyviä jatkuvaa valoisuutta vaativia lajeja. Joskus niiden säilyttäminen ihmistoimin on mahdotonta. Laiduntavat lampaat pystyi ennallistamaan erään jättiputken valtaaman niityn, jota oli yritetty kunnostaa tuloksetta jo pidemmän ajan niittämällä ja kitkemällä.
Jatkuvasti peitteinen metsä lisää pitkityksessä kuusettumista muilla kuin karuimmilla männynkasvatusaloilla. Pienaukkohakkuilla lehtipuuta saadaan lisää mutta se ei ole talousmetsissä kannattavaa; taimikon kasvu hidastuu paljon. Puulajien yksipuolistumista voi paremmin estää sekapuustojen suosimisella jo taimikkovaiheesta lähtien. Metsien monimuotoisuuden kannalta lahopuut, suuret puut ja sekapuustot ovat niitä tärkeimpiä kohteita.
Sienten ja jäkälien väheneminen näkyi olevan suurin negatiivinen muutos metsissä lyhyellä aikavälillä. Se voi johtua juuri puulajien yksipuolistumisesta, harvennusrästeistä eli pusikoitumisesta ja myös ilmaston muutoksesta.
Jos myrsky tms luonnontuho kaataa kuusia yli 10 mottia/ha tai mäntyjä yli 20 mottia / ha ,niin ne pitää kerätä pois. Vaikka alue olisi vaikkapa Metso-kohde, niin puut tulee kerätä ja maksaa (pienestä) korvaussummasta valtiolle takaisin ”menetetyn” pystypuuston arvo. Tämä koskee metsälainalaisia kohteita. Tod. näk. myös luonnonsuojelulain perusteella suojelluissa kohteissa menettely on samanlaista. Liito-oravat saa vain entistä harvemmat käytävät missä liidellä.
”Tuella hidastetaan siten välttämätöntä maatalouden rakennemuutosta. Esim. Ruotsissa on kansallisen tuen osuus ollut pienempi ja rakennemuutos nopeampaa.
Jos maatalous rinnastettaisiin yritystoimintaan niin eihän sielläkään tueta kannattamatonta toimintaa. ”
Maatalous on erikoistapaus, kun se on muutakin kuin vain yritystoimintaa, jonka päätarkoitus on tuottaa lisäarvoa . Se että se on kannattamatonta, on hyvä syy tukea, jotta edes jonkinlainen omavaraisuus säilyy. Sama juttu koko EU:n alueella.
Minkälaista ”rakennemuutosta” Uusimetsäläinen tarkoittaa ? Melkoinen rakennemuutos maataloudessa on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa, kun tulotaso on laskenut niin paljon, että vain suuret yksiköt kannattavat joten kuten. ”tapa talonpoika päivässä ja isäntien kuriin pano” oli P.Lipposen unelmalinja.
Zimbabvessa ovat kuulemma tappaneet valkoihoiset maanviljelijät. ”Rakennemuutos” jossa ruokaa vievä maa muuttui ruoka-avun varassa eläväksi on toteutunut siellä .
Hyvin kannattavaa toimintaa ei niinkään kannattaisi tukea verovaroista. Verottomia osinkoja maksava pörssiyhtiö Kojamo on paras esimerkki piilotuetusta bisneksestä, jota ei tarvitsisi tukea.
Kohta lähestyy syysistutuskausi.
Lapissa helpoilla istutuskohteilla istutuksen urakkahinta MH:lla 7 s/taimi. Heppu on jalkapalloilija ja istuttaa 2500-3000 kpl/päivä.
Naapurin istutus kustansi 23 s/taimi . Mhy:n työ on näemmä kallista.
Myös monet jonkin reservuaari-indeksin sivupersoonan kanssa samalla puoluekannalla olevat saavat elantonsa elintarviketuotannosta ja siihen liittyvistä elinkeinoista. Alkutuottajien syyllistäminen on sikäli harhalaukaus, että ylivoimaisesti suurin osa tuista menee ihan muille tahoille, kuin niille tuottajille.
Nyt kun on kaikesta päätellen tulossa katovuosi suurelle osalle Euroopan maita, niin myös kotimaisen ruoan arvostaminen luulisi nousevan myös niiden tahojen silmissä, jotka ei sitä vielä osaa arvostaa.