Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Karhut tykkää ainakin lohesta ja hunajasta. Ilveksiä ja ahmoja on tullut luultavimmin metsäkauriiden perässä ilman haaskojakin.
Linkola kertoi että supikoirat on pahimpia metsäkanalinnun hävittäjiä ; vievät munat pesistä ja varastoivat niitä koloihinsa. Linkola muuten suosii punaisen lihan syöntiäkin, koska harmittelee pikkulintukatoa, joka johtuu ulkolaiduntamisen loppumisesta.
Olihan tuo Ojanenkin päätynyt siihen, että puuta kasvavilla turvemailla on vain pieni vaikutus hiilitaseeseen.
Rehevillä turvemailla, joilla puuston kasvu on hyvä, Co2-päästöt on suurempia, mutta puusto sitoo paljon. Ojitus vähentää kuitenkin Ch4-päästöjä. Karummat turvemaat on nieluja.
Koko Suomessa ojitetut suot : maaperä yhteensä (Co2,N2o,Ch4) + 2,3 +- 10 Tg/vuosi
puusto – 16,2 Tg/vuosi
Eli siis turvemaat on nieluja eikä päästölähteitä. Lisäksi tulee ennallistamisen aiheuttamat mahdolliset päästöt vesistöihin.
Muistaakseni ennallistamisen päästöistä tehty tutkimus on julkaistu viime vuonna. (Ei ole tallessa itselläni). Yksi tutkimus osoitti, että soita ennallistettaessa pohjaveden pinta pitäisi saada jäämään n. 20 cm pinnasta, muuten metaania alkaa haihtua ilmaan. Se on 20 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin Co2. Hajoaa ilmassa vasta 12 vuoden päästä kasvihuonevaikutuksen kannalta haitattomiksi yhdisteiksi.
Soiden ennallistaminen saattaa aiheuttaa uudestaan niitä ravinnepäästöjä ja humuspäästöjä vesistöihin. Siitäkin on tehty jokin tutkimus.
Maasturissa varsinkin on hyvä olla myös neliveto. Lumiset talvet ja välillä huonot ajo-olosuhteet lisää nelivedon tarvetta. Entisessä autossa, joka oli pick-uppi, oli neliveto ja kyllä se vain on hyvä ominaisuus liukkailla keleillä ajettaessa. Mukamaasturit ei tosin eroa juuri mitenkään tavallisista henkilöautoista mutta silti. Ei ole tarvetta vaihtaa semmoiseen juuri nyt.
Yleensä ajelen 60:sellä 2,0T Volvolla, jonka ostin uutena muutama vuosi sitten.
Pelloille levitettävä lantavesi ei ole enää vuosikausiin huuhtoutunut vesiin kuten joskus aiemmin. Lietelanta upotetaan suoraan maahan tai sitten pelto kynnetään heti lannan ajon jälkeen.
Jätevedenpuhdistamot ei usein tulva-aikoina ehdi puhdistaa kaikkea sinne tulevaa tavaraa. Osa syynä siihen on pakkoliittymiset kunnalliseen viemäröintiin.
Jos raudukset on hyvälaatuisia, niitä voi hyvin jättää muutaman sata kpl/ha kasvamaan tukkipuiksi. Mutta harvennukset pitää sitten tehdä oikeaan aikaan myöhemmin.
Yleensä n. 2-3 m pit. kuusikkoa ei enää uhkaa halla, jolloin loput suojuspuut voi hakata pois, jos on tarkoitus jatkaa pelkästään kuusikon kasvatuksella. Jos koivut on jo lähellä kuitupuukokoa, niin voi odottaa vähän ja ensiharvennuksessa tehdä tarpeeksi tilaa kuusille.
”Tuosta kun katsoo niin huomataan että Pohjanmaan,eli alueen jossa on voimakasta karjataloutta ja turvetuotantoa, rannikon vedet ovat vihreällä / tila on hyvä.Tässä on jokin ristiriita tutkijoiden kirjoitusten ja vesistöjen tilan välillä.”
Jokien kautta tulevat ravinnepäästöt ajoittuu pääasiassa vain kevättulvien aikaan, jos niitä on.
H:gin edustan putki toimii ympärivuotisesti. Samoin Pietarin seudulta tuleva jätevesi. Siellä oli pitkään mm. suurkanalan lantaläjät taivasalla . Voi olla että nykyään on jo vesien puhdistustakin olemassa. Sitä hommaa on Suomi rahoittanut.
”Hakkuissa osa puista voidaan jättää pystyyn, ja maan alle jäävät lisäksi kannot ja paksujuuret joissa hiili säilyy vuosia.”
Kannoissa taitaa säilyä usein jopa kymmeniä vuosia. Lisäksi juurikarikkeessa maahan sitoutuu ainakin turvemailla hiiltä lopullisesti. Sitä on joskus tutkittu eikä taida olla mitään vastatutkimusta, jossa tuo olisi myöhemmin kumottu.