Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Aloituksen aiheeseen :
SLL:n johtomies on mukana asiantuntijana firmassa, joka kerää varoja CO2-päästöjä vähentävien soiden ennallistamishankkeiden toteuttamiseksi. Hän kertoo (MaasTullin) Hesarin artikkelissa kuinka metsittäminen ei paranna hiilitasetta koska jossain vaiheessa kuitenkin puut hakataan pois ja hiili vapautuu. Sitä vastoin suo, joka ennallistetaan kerää jatkuvasti hiiltä ja on siksi kannatettava menetelmä.
Tuossa jää huomioimatta se, että suon ennallistaminen ei välttämättä toimi niin hyvin kuin on ajateltu. (On ollut jo aiemmin juttua, en muista oliko tässä ketjussa) . Jos pohjavesipinta tulee suon pintaan asti niin alkaa vapautua metaania, joka on hyvin haitallinen kasvihuonekaasu 12 vuotta ennen kuin hajoaa ilmassa toisiksi yhdisteiksi.
Puuta hyvin kasvavien soiden enallistaminen olisi suuri virhe myös hiilen sitomisen kannalta. Parempi vaihtoehto esim. ex-turvesoille on niiden puun kasvatuksen aloittaminen. Lehtipuiden nopea kasvu sitoo hiiltä nopeasti ja paljon. Puiden myöhempi käyttö ratkaisee hiilen liikkumisen tai sitoutumisen. Rakennuspuut parhaita sitouttajia mutta myös muu käyttö korvaa fosiilisten polttoaineiden käyttöä monessa paikassa ja sitä kautta vähentää myös hiilipäästöjä.
Kuitupuukokoisista voi (mahdollisuuksien mukaan) tehdä polttopuita niistä ensiharvennusmetsistä, jotka pitää heti harventaa . Parru-ja pikkutukkikokoiseksi kasvatus onnistuu myös miltei samassa ajassa kuin kuitupuukokoon kasvatus. Arvokasvuprosentin suhde tilavuuskasvuprosenttiin on tuossa ensiharvennusvaiheen kohdilla ja heti sen jälkeen 2 – 2,5 .
Palkatkin on nousseet n. 2.5-3 kertaisiksi sinä aikana kun puun reaalihinnat on laskeneet n. 30 vuoden aikana . Puun r-hinnat on laskeneet viime vuosinakin ennen nykyistä pientä korjausta.
Kappasvaan. Opel on petrannut tulostaan. Johtuisikohan enemmän esim. hallinnon kulujen leikkaamisesta ja osien hankinnan järkeistämisestä vai ihan Pösön vetovoimasta ? Veikkaan että johtuu ensimmäisestä.
Kuitupuusta on ylitarjontaa eikä hinta siis nouse huomattavasti ainakaan.
Jees-miehen kommentti palkkojen indeksissä pysymisestä verrattuna puun hinnan indeksiin on nurinkurinen . Palkat kun on nousseet eri indeksin mukaan kuin mitä tavallisesti raaka-aineiden hintoja seurataan. Hintakustannusideksi (ml palkat) on noussut paljon enemmän samalla aikavälillä kun tukkuhintaindeksi jota puun hinnan pitäisi suunnilleen seurata mutta ei ole siihenkään yltänyt.
Korvasienten lisäksi rehevät päätehakkuualueet kasvaa villivadelmaa ja muokatut alat myös mesimarjoja. Se on arvokas herkkumarja ja vähenemään päin koska aurausta ei enää juuri harrasteta.
Tieteestä ja politiikasta muistui mieleen taannoinen julkilausuma metsien hiilen sidonnasta. Sen allekirjoittajissa oli paljon professoritason porukkaa mutta heistä harva taisi olla metsäpuolen professori. Ainakaan metsänkasvatuksen biologiaan perehtyneitä ei ollut yhtään lausuman tekstistä päätellen.
Osin samasta syystä pikkupaakku koivukin kasvaa hyvin. Juuristo ei kuivu niin helposti . Kevään kuusi-istutukset kärsi täällä kesäkuulla hallasta mutta eiköhän ne lähden siitä silti kasvuun. Taimet oli 1-vuotiaita. Heinittyminen ei ole ongelma uudistamisessa ollut koskaan muualla kuin joskus pellonmetsityksissä. Taimitassuja joutui niissä käyttämään ja taimet oli kookkaita, heinimistä ei tarvinnut tehdä.
Sellun hinta noussut reippaasti. UPM:n sellu, saha , biodiesel liikevoitto : 25,7 % Energia yli 32 %, paperit n. 9,5 %. Loppuvuoden tuloksen odotetaan paranevan vielä reippaasti.
Siinä on tilastoa. En myy kuitupuukapuloita yhtään ennen kuin tuloksista siirtyy muutama lisä murunen kantohintoihin. Murskekuorma kustantaa n. 170-200 € , niitä ei kannata laskea puun hintaan mukaan ; normaalia puunhankinnan edistämistä, josta hyötyy eniten ostaja. Lippalakin hinnan voi ihan hyvin lisätäkin.
Tuli mieleen joskus lukemani tutkimus (tänne linkitetty käppyrä), jonka mukaan metsävahinkojen riittävä vähentäminen vaatisi hirvitiheydeksi n. 1,5 kpl/ 1000 ha.
Talvilaidun alueilta ei hirvien aiheuttamat taimikkovauriot lopu vaikka tiheys olisi melko pieni. Hirvien laumautuminen petoeläinten ajamina johtaa samaan paikallisten kohteiden taimikkojen syöntiin. Keskimääräinen hirvitiheys , kun se on suht. suuri, ei vaikuta kovin paljon niihin metsätuhoihin.