Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Noinhan se on kuten Tolopainen yllä kertoo. sama koskee muitakin isoja metsäyrityksiä. SE:lläkin tulosparannus oli kymmeniä %:ja . Kuitupuulle pitää keksiä muita käyttökohteita, jos nimelliset kantohinnat mataa jo vuosikymmeniä sitten olleella tasolla jatkossakin. Toinen vaihtoehto/lisä on vähentää kustannuksia mm. karsimalla uudistuskuluja sopivissa kohteissa.
Tuo ”puhdasoppinen” jk tuli esille. Sitä käytetään malliesimerkkinä kustannuslaskelmissakin. samalla sitä verrataan tasaikäiseen kasvatukseen, jossa oletetaan tehtävän kaikki kalleimman mukaan ja kaikki harvennukset alaharvennuksina, jotta saataisiin näyttämään NNA mahdollisimman pieneltä ja jk:n NNA mahdollisimman suurelta.
Se näkyi myös avohakkuukielto-nettiadressin laskelmassakin, jossa jk- metsän keskikasvukin oli saatu selvästi suuremmaksi kuin tasaikäisen vertailumetsän kasvu. Todellisuudessa tilanne on päinvastoin.
Minäkään en vastusta jk:ta sille sopivilla kohteilla mutta sen virheellistä markkinointia ylivoimasen hyvänä menetelmänä, jolla sopii korvata kaikki entiset ”väärät” menetelmät . Jk:n heikkoja puolia ei noteerata lainkaan vaikka niitä löytyy paljon.
VW oli vain esimerkki siitä kuinka pitkään kestotestejä on jo ehditty tehdä. C8 ja Pösö 308 on paljon uudempia autoja , joissa vikalista oli erityisen pitkä.
Auto Bildin uusien kriteerien mukaan tehdyn 100 000 km kestotestin ainoana ilman vikoja on selvinnyt tähän mennessä vain Audin A3 kaasuauto. Pitkän matkan kestotestissä tulee parhaiten esille autojen oikea kestävyys. Enimmät viat alkaa autoissa ilmetä yleensä vasta kun kilometrejä on ajettu paljon. Pisin vikalista on ollut parissa ranskanpullassa (Citikka ja Pösö). Myös VW- Polo vm 2000 pärjäsi aikoinaan huonosti.
Asiahan ei ole suuri mutta silti pieni korjaus : se on ”byrokratia”. ”Pyrokratia” viittaa enempi esim. noihin metsäpaloihin .
Hirviasiasta : Taimikonhoitorästit ja männiköiden väheneminen suhteessa kuusikoihin lisää hirvituhoja . Syötävää riittää vesakoissa paljon ja sopivin osa siitä on männiköissä.
Fossiiliset polttoaineet ja mm. puuvillan tuotanto kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa paljon hiilipäästöjä. Puupohjaisilla tuotteilla voidaan jo korvata esim. muovia ja puuvillaakin . Sama juttu puurakentamisessa, jossa korvataan paljon päästöjä aiheuttavaa betonirakentamista. Sitä korvausvaikutusta jotkut ei osaa/halua millään laskea mukaan kokonaisvaikutuksiin.
Soimakallion tutkimukseen olen tutustunut aiemmin. Käppyrä, jossa on monen muunkin laajemman vastaavan tutkimuksen tulokset koottuna yhteen on olemassa. Muistan hyvin sen yhteenvedon : ylivoimaisesti suurin osa niistä tutkimuksista osoitti, että metsämaan hiilipäästöt on pienempiä kuin Soimakallion esittämässä suppeamman otannan tuloksissa.
Ero maan päästöissä johtuu mm. maanmuokkaustavasta. Ei nykyään enää tehdä täysmuokkauksia auraamalla. Laikku-ja kääntömätästys on yleisimpiä rehevillä mailla. Niissä maata paljastuu vain murto-osa täysmuokkaukseen verrattuna. Se vaikuttaa myös hiilipäästöjen määrään.
Esimerkiksi hoitamaton kuusimetsä tuottaa paljon puuta, josta jo 75 vuoden iällä on lahonnut n. 1/3 , suurin osa nuoruusvaiheessa. Niistä puista hiili on haihtunut ilmoille. Yli-ikäisen metsän kokonaiskasvu on useimmiten negatiivinen ja hiilitase epäedullinen.
Vaihda sinä antinpoika vaan yksin se nimimerkkisi.
CO2 päästölähteitä : fosiiliset polttoaineet ja sementti –> 32,6 mrd t / vuosi
Ihmiset ja eläimet –> n. 15,5 mrd t / vuosi
Co2 nieluja : valtameret –> 9,5 mrd t / vuosi
metsän kasvu —> 10, 5 mrd t/ vuosi (Tieteen kuvalehti)
Väite että 20 vuotta päätehakattu metsä olisi päästölähteenä on liioittelua. Kun uudistaminen tehdään esim. rehevillä mailla istuttamalla kuuselle ja /tai koivulle, puiden kasvu sitoo jo ensimmäisen 10 vuoden jälkeen huomattavan paljon hiiltä. Lisäksi vesakko ja muu kasvillisuus sitoo sitä jo aiemmin . Nykyisin jalostetut/siirretyt kuusen taimet kasvavat jo n.13 vuodessa lehtomaisella kankaalla keskisen Suomen alueella pituutta 2,5-3,5 m , koivuvesat kasvaa muutamassa vuodessa 2 metrisiksi n. 5 vuotta istutuksesta tehdyn varhaishoidon jälkeenkin ja niitä on usein paljon. Vesoja voi helposti olla esim. 20 ooo kpl/ha ja niissä puuta 7-8 m³/ha . istutustaimissa suunnilleen saman verran. Hiilen sidonta kasvuun on jo alle 15 vuotiaassa taimikossa ~ 14-16 t /ha . Kun tehdään varsinainen taimikonhoito, kasvatettavat taimet sitoo entistä enemmän hiiltä ja risukon niitto lisää kasvua entisestään. Aukon alun maapäästö korvautuu melko nopeasti puuston lisäkasvulla.
Tehtaiden sijainti ja ostajan tarve selittää mänty-ja kuusikuidun hintaeron.
Saattaa paikan päällä vähän hämätä, kun aukon toisessa reunassa näyttää olevan sarkoja ojituksen perusteella. Kartan mukaan hakkuualue ei voi olla juuri isompi, koska tilojen rajat tulee vastaan.
Joskus vasta harvennettuja metsiä joudutaan päätehakkaamaan liian aikaisin luonnontuhojen takia. Viime talvena lumituhoja oli tavallista paljon enemmän ja varmasti niitä sattui myös MH:n maille. Varsinkin hyvin harvaksi hakattuna ensiharvennus edistää lumituhoja heti seuraavina vuosina.
GP :n tulot tulee varmaan muualta kuin suomalaisesta metsätaloudesta.
Oliko Antinpojan järvi nimeltään Hokajärvi ? Virtuaaliaukon monimuotoisuuden puutteesta ei voi olla mitään mieltä, joten kerropa kiltisti nyt tottuus ?