Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Henkilöajometsästys ei luultavasti toimisi enää kun ei ole niitä metsästäjiä eikä ajureita tarpeeksi paljon.
Hirvet laumaantuu susien takia entistä enemmän. Siksi toisin paikoin hirvien tiheys/1000 ha voi olla hyvin suuri. Toisella alueella samaan aikaan ei ole hirviä ollenkaan. Hirvieläinten kokonaismäärä kuitenkin liian suuri metsänkasvatuksen ja maantieliikenteen kannalta.
Jos todellista huolta metsätalouden tulevaisuudesta haluttaisiin kantaa, niin pitäisi keskittyä kannattavuuskysymyksiin. Nyt touhu ei ole mitenkään metsänomistajan näkökulmasta taloudellisesti järkevää, kun otetaan kustannukset ja aikaperspektiivi koron kautta sekä puun reaalihinnan kehitys huomioon.
Jos lukisit ketjun , niin huomaisit, että kannattavuuskysymyksiäkin on käsitelty jo melko paljon tässäkin ketjussa.
Yksiselitteistä vastausta ei niihin ole olemassa muuttujien runsauden takia mutta se on selvää, että jatkuvakasvatus ei ole se ”autuaaksi tekevä” juttu kannattavuudenkaan kannalta katsottuna.
Eikös kypärään saisi ilmastointia tehtyä lämpimiä kelejä varten ? Voima samasta reppuakusta, josta sähköraivuriinkin.
Vasta vuonna -05 eläke alkoi kertymään jo ennen 23 ikävuotta. Sitä ennen siis maksut juoksi mutta kertymää ei silti tullut. Eläkerahastot tuottaisi kyllä paremminkin kuin sen 4 % , joka tuolloin vuosikymmennen alussa oli taso. Hallintokuluihin yms. menee varmasti iso osa tuotoista. Tuolloin näytti eläkerahastojen yhteissumma olleen 134 mrd€. Nykyään se on jo liki 200 mrd€. Keskipalkka oli n. 2500 € , nyt n. 3550 € .
Eläkekatto kannattaisi silti ottaa käyttöön. Ylisuuria eläkekertymiä on tehtailtu ylimääräisillä palkankorotuksilla ennen eläkkeelle siirtymistä. Varsinkin yrittäjät maksaa lisäksi korkeita eläkemaksuja.
Kokorankana korjuun aiheuttamaa kasvutappiota harvennuksilla voi arvioida lannoitusketjussa olevan tutkimuksen perusteella. Kuusikoissa eh:n hakkuutähteiden poisto aiheutti jo 1:en 10 vuoden aikana 17 k-m³;n kasvun menetyksen. Energiapuun korjuulla ei ihan yhtä suurta merkitystä ole ellei sitten poistuma ole suuri.
Liian tiheä metsä tulee kasvukuntoon mutta energiapuuharvennustakaan ei juuri kannata tehdä kuusikoissa kuin karsittuna rankana. Männiköissä vaikutus on pienempi.
Trafin katsastustilaston mukaan Toytat on siis olleet kärjessä vähien vikojen takia.
Kun lisätään ajetut km:t mukaan, niin Toytat on vähiten ajettujen joukossa. Vm. -09 esim. niillä oli ajettu keskimäärin 90 – 145 tkm. Vikojen takia hylättyjä ~ 5- 8 % . Vastaavasti esim. Volvoilla oli ajettu n. 100 tkm enemmän kuin Toyotoilla ja 1.kerralla hylättyjä oli ~ 10-15 %. Mersuilla ajettu myös paljon ja hylkäys% vähän suurempi kuin Volvoilla. Paljon ajettujen ja vähän ajettujen hylkäys%:en vastaavuus ja niiden saaminen ”samalle viivalle” vertailussa ei ole ihan helppoa ; paljon enemmän ajettujen voisi kuvitella kärsivän vertailussa vähän ajettuja enemmän, koska vikoja ilmenee yleensäkin sitä enemmän mitä enemmän autolla on ajettu.
Fordit näyttivät olevan vähillä kilometreillä ja isoilla hylkäys%:eilla. Samoin esim. Kia Ceed.
Esimerkki olisi varsinkin nykyään valeuutisten kulta-aikaan, parempi vaikuttaja kuin pelkkä puheen turina. Hömpän toistaminen aluksi voikin vaikuttaa mielipiteisiin. Varsinkin poliitikot on kunnostautuneet jälkimmäisen viljelyssä kiitettävästi mutta pitkityksessä se ei tuo lisää pysyvämpää kannatusta.
Nyt olisi luonnonsuojelujärjestöillä tms. hyvä mahdollisuus osallistua ihan konkreettisesti ympäristön suojeluun lisäämällä hiilidioksidin sidontaa. VAPO: lla on myynnissä runsaasti entisiä turpeennostoalueita. Isot pinta-alat ja hinta on kohtuullisen edullinen. Kun turvesuolle istutetaan (ravinneanalyysin ja mahdoll. terveyslannoituksen jälkeen) kasvuapaikalle sopivia lehtipuita, alkaa CO2:n sitoutuminen miltei välittämästi nopean kasvun takia. Ei menekään 70-100 vuotta (kuten joskus lehdistä saa lukea) , että hiilitase muuttuu paremmaksi vaan alle 10 vuotta ja hiilen sitoutuminen kiihtyy jatkuvasti siitä eteenpäin muutaman 10-vuoden ajan.
Esim. GP vois hankkia niitä alueita. Sehän on rikas järjestö ja kantaa huolta ympäristön tilasta.
Puulajien keskikasvut eri kasvupaikoilla 100 vuoden kiertoajalla ei vielä kerro kasvatuksen kannattavuudesta kovin paljon. Jos kuusikko on luontaista alkuperää, niin kasvunopeus on paljon hitaampi kiertoajan alkupuolella kuin männyllä varsinkin niillä karummilla kasvupaikoilla, jolle mänty luontaisesti sopii. Toisaalta ravinteisilla kasvupaikoilla ei mäntyä kannata kasvattaa huonon laadun takia.
Liika kuusettuminen lisää ongelmia ilman lämpenemisenkin takia. Hirvet on osa ongelmaa . Jatkuvakasvatuskaan ei vähennä vaan lisää kuusettumista entisestään.
Ruotsissa on alettu istuttaa douglaskuusta metsäkuusen sijaan. Se kestää paremmin ilmaston lämpenemistä ja taitaa olla kestävämpi hirvivahinkojenkin osalta (?) .
Suuri osa veroista kerätään nykyään välillisinä veroina ja mm. kiinteistö-, sähkö- ja auto- veroina. Pääomatuloverot on myös melko iso lisä verotuloihin. ALV :n osuus veroista on myös iso. Sekä pääomatulovero% että ALV% on nousseet tasaisesti vuosikymmenten kuluessa.
Eläkemaksujen rahastointi on kaiketi tuottanut melko suuren potin, josta vain osa on käytetty eläkkeisiin. Ei se muuten olisi kasvanut nykyisen kokoiseksi. Aikaisemmin eläkemaksunsa maksaneet on kartuttaneet myös rahastojen pääomaa, joka on kasvanut korkotuottojen myötä.
Paljonko lienee ollut rahastojen reaalikorkotuotto vuosikymmeniä sitten ja nykyisin ? Jos sen on ollut keskimäärin esim. 5 % / vuosi, niin pääoma olisi yli kaksinkertaistunut 15 vuoden välein.