Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Miten tuo apulannan levittäminen metsiin on mainosmiesten mukaan pelkkää rahantuloa. Mutta pelloilla se nähdään myös vahingollisena pieneliöille ja maan kasvukunnolle.”
Pieneliöistä tärkein on ns. kunttamato, joka hajottaa typpeä puille käyttökelpoiseen muotoon. Ilman sitä puut ei kasvaisi juuri ollenkaan kangasmailla.
Ranska on erityisen sisäänlämpiävä maa. Muita ei pidetä juuri minään. Jos ranskalaiselle koettaa puhua esim.englantia, niin ei ole ymmärtävinään vaikka osaisikin kieltä. Siirtomaavalta perinne vaikuttaa varmaankin asenteisiin.
Varmaan johtuu asia autojenkin arvostukseen. Vaikka kiesit on aina heikoimmasta päästä kestävyyden puolesta vartailuissa, niin omasta (ja joidenkin käyttäjien mielestä myös) mielestään ne on maailman parhaita joka suhteessa.
Kallis asuminen lisää asumistuen lisäksi toimeentulotuen tarvetta. Kun vuokra-asuntoja on paljon kalliin asumisen alueella sekä viher-/vasemmisto-ja vasemmisto- että oikeistopuolueiden edustajilla, niin tuet ei laske ja kallis rakentaminen ja asuminen jatkuu ainakin siihen saakka kunnes korot alkaa nousta reippaasti ja asuntoja tulee myyntiin tavallista paljon enemmän.
Klasikkoauton hankkiminen saattaa olla hyvä sijoitus. Jonkin vanhan auton arvo oli 18-kertaistunut 20 vuodessa. Seatin eikä monen muunkaan auton hankkimisessa tosin sitä tuskin tapahtuu. Pitäisi olla kuulemma mieluummin yli 100 k€ auto ostettaessa, jotta odotusarvo olisi tapissaan.
Hakkuusopimuksen kertymätkin on arvioita. Jos haluaa jätettävän puuston määrään vaikuttaa, kannattaa tehdä kauppakirjaan lisämerkintä puuston min. PPA:sta tai vaihteluvälistä.
” Jos alueella on toimivat ojat, taimettumisen ”vaara” on ilmeinen. Olisiko käynyt niin että soistuminen ei ollut tuossa kohteessa tarpeeksi nopeaa? ”
Kun turvemaata, joka kasvaa hyvin puuta aletaan ennallistamaan, saattaa olla vaikea estää vesakon kasvaminen tilalle. Ojia tukkimalla onnistuu hyvin uudistaminen turvemailla, joilla on rahkasammalta, ja rahkasammalta tulee turvekangasmaillekin jos ojat tukitaan ja puusto hakataan. Puustoiset turvemaat pitäisi ilman muuta antaa kasvaa puuta eikä lähteä yrittämäänkään epävarmaa ennallistamista, joka ei ole ympäristöystävällistäkään.
Kun maata kaivetaan syvemmältä kuin 40-50 cm, niin yleensä sen maan käyttökelpoiset ravinnevarat vähenee verrattuna pintamaahan. Kivennäsmaassa (varsinkin savessa) on kuitenkin usein muita ravinteita kuin typpeä ja sen ajaminen turvemaalle ja sekoittuminen turpeeseen parantaa kasvupaikkaa. Jos savipatja on esim. 2 metriä paksu,niin ei ne puun juuret sieltä syvältä saa turpeen ravinteita käyttöönsä.
Turvesoitakin on monenlaisia. Paksuturpeisilla soilla voi jäädä raakaa turvemaata myös turpeennoston jälkeen ja ainakin lannoittamalla niiden puiden kasvu saadaan kohdilleen.
Pohjapinta-alasta päästään suoraan runkolukuun ja päinvastoin taulukoiden avulla, jos niitä halutaan käyttää.
Käyttöpuun tuotos on suurimmillaan, jos kasvatetaan tiheässä ja tehdään usein harvennuksia. Tuotto taas ei tule sillä tyylillä suurimmaksi vaan tapauskohtaisesti pyrkimällä saamaan kasvupaikalle sopivin puusto suht.pienillä kuluilla , mahdollisimman nopeasti , ilman tulon menetyksiä esim. puustovaurioina ja tekemällä välttämättömät hoitotoimet ja hakkuut oikeaan aikaan. Jossain pienet kulut vaikuttaa suhteessa tuottoon enemmän kuin jossain toisessa kasvatuspaikassa ja tilanteessa.
Harvennusmallit on kompromissi kohtuullisten korjuukulujen, hakkuusaannon ja puuston kasvun säilyttämisen välillä. Hyvä nyrkkisääntö metsänkasvatuksessa mutta ei ota välttämättä joka tilanteessa kovin paljon huomioon metsänhoidossa mo:n omaa kannattavuutta.
KT: ”Puuki keneltä otit lainauksena tämän syvällisen tietämättömyyden ilmauksen: ”Käytännössä metsän kasvatuksen kannattavaisuus on aika heikkoa Jyväskylän pohjoispuolella. ”
Taisi olla Tolopaisen.
Jätkä puolestaan sekoitti (1. sivulla) kuivan -ja karukkokankaan kasvut.
Pieneliötoiminta vilkastuu esim. kun hakkuutähteet jätetään keräämättä ja samaan aikaan maan lämpöolot muuttuu edullisemmiksi hajotustoiminnalle. Lisäisihän se orgaanisen aineen lisääminenkin myös metsämaan pieneliötoimintaa entisestään.
Puun kasvun lisääntymisestä hakkuutähteiden avustuksella esimerkki on jo tässä ketjussa, jos vain passaa ”odottajalle” lukea se.