Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Joskus ennen sanonta oli että alle 100 hv:n autot on mopoja. Nykyään se raja on suunnilleen kaksinkertaistunut, kun autot on kooltaan entistä isompia, (kauppakasseja lukuunottamatta ). Esimerkiksi VW Polo on jo ainakin samankokoinen ellei isompikin kuin 80-luvun Golf.
En muista lannoitustutkimuksen sivun osoitetta enää. Mutta kysymys oli siis ravinteiden paremmasta säilymisestä, kun käytettiin turvetta esim. oljen tms. sijaan sitouttajana. Tonni on tietysti melko suuri määrä turpeeseen sitoutettua lantaa. Sekin vaikuttaa ravinnemäärän suuruuteen verrattuna pelkkiin m³-taulukkoarvoihin, jotka ei pidä suoraan paikkaansa yksittäistapauksissa muutenkaan.
Esimerkiksi pieneliötoiminnan vilkastuminen parantaa ravinteiden kiertoa maan fysikaalista ja kemiallista tilaa muuttamalla myös metsämailla. Siitä ei Yaran kauppahenkilöt tietysti puhu mitään , kun kauppaavat keinolantojaan.
Maaperässä on maalajista riippuen ravinteita enimmillään useita tonneja/ha (savimailla eniten) mutta vain murto-osa kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Käyttökelpoisuuteen vaikuttaa mm. maan happamuus, lämpötilan vaihtelut , orgaanisen aineksen määrä ja pieneliötoiminta. Osa ravinteista on kokonaan kasveille käyttökelvottomassa muodossa mutta osaan vaikuttaa em . tekijät.
Ei niitä lisäajoja tietystikään kannata tehdä kesäkeleillä. Ja googlasin ihan oikein. Lantaa oli käsitelty oikein eli kuivikkeena oli käytetty turvetta ja muutenkin huolehdittiin ettei haihtumista tapahtunut liiaksi. Silloin typen ym ravinteiden määrät pysyy paremmin tallessa. (ravinnehävikki vaihteli n. 7 – 80 %;n välillä sen mukaan käsiteltiinkö lantaa oikein eri vaiheissa ).
Lannasta voi olla joskus ylituotantoa, kun lantasäiliöt on täynnä eikä pelloille levitys jostain syystä sovi.
Kun oltiin metsäopistossa, niin meillä oli joskus innovointi keskusteluja. Oletko kuullut koskaan ? Se kuului koulutukseen . Samaa harrastetaan joskus esim. yrityksissä, kun etsitään uusia ratkaisuja vanhoihin käytäntöihin tai kokonaan uusia ideoita. Siinä esitetään ideoita, joilla voi olla käytännön merkitystä tulevaisuuudessa vaikka kuulostaisivatkin ensin kaukaa haetuilta tai jopa asiaan kuulumattomilta. Varmasti tuttua nykyisin varsinkin pelialan yrityksissä tai muualla it-alalla. Kehityskeskustelun tapaisia mutta vähän vapaampia juttuja.
Moni on ajanut biokaasuautoillaan jo vuosikausia. Taisi olla ensimmäisiä Suomessa jotain 20 vuotta sitten . Biokaasu Volvo , jota tankkasi maataloudesta saatavalla biokaasulla ja kaipa ne kaasuautot yhtä hyvin käy maakaasullakin vaikka se ei ihan yhtä ympäristöystävällistä olekaan.
Sähköauto sopii paremmin (paremman puutteessa) oikeisiin suurkaupunkeihin, joissa hiukkaspäästöistä on isompi ongelma kuin täällä harvaan asutussa maassa. Kauppakassiksi taajamissa pyöriskelyyn sopii paremmin mutta ei pidempiä matkoja ajaville. Hybridithän ei kuluta juuri yhtään vähemmän kuin esim. nykyaikainen dieselauto, jossa päästötkin on saatu kuriin.
” Niinpä, minä olen koko ajan ollut sitä mieltä, että hakkuutähteitä ei kannata korjata harvennushakkuun yhteydessä. Tästä ollaan varmaan samaa mieltä? Eri mieltä ollaan ehkä siitä, että hakkuutähteitä ei sentään kannata lannoitteeksi kuskata toiselta kuviolta toiselle? Silloinhan ne ovat siletä toiselta pois?
Samaa mieltä ensimmäisestä kohdasta. Avohakkuukuviolta kuskatut hakkuutähteet on omiaan lisäämään lähellä olevan harvennuskuvion kasvua. Siinä ravinteet menee oikeaan paikkaan. Tuota on jotkut tämän palstan kirjoittajatkin harrastaneet. Siis avohakkuun tähteiden siirtämistä ja paluukuormassa vaikka polttopuuta harvennus kuviolta. Kuulostaa järkevältä. Varsinkin sen vuoksi, että usein moton jäljiltä ensiharvennuksen hakkuutähteet on epätasaisesti jakautuneena pääasiassa ajourille, jolloin harvassa asennossa olevien ajourien vieripuiden kasvu vahvistuu entisestään ja välialueiden tiheämmiksi jääneet kohdat jää kasvussa jälkeen. Voihan siitä asetelmasta alkaa rakentaa vaikka jakuvankasvatuksen erirakenteista metsää helpommin mutta harvemmille se on paras vaihtoehto.
Lietelantaa tulee 2 x enemmän kuin maitoa nautakarjatiloilta. Typen haihtuminen vaihtelee paljon lannan käsittelyn onnistumisen mukaan. Kuivalannassa näytti olevan fosforia (maatal. tutkimus, googlasin) n. 35 kg / t . Typpeä ja kaliumia enemmän. Lannan käsittelyvaihtoehtojahan on olemassa monenlaisia. Metaanin talteenottokin jättää vielä hyvän ravinnepitoisen lannan tähteelle ja hajuhaitat poistuu samalla. Turpeen lisääminen estää typen haihtumista. Eipä tuotakaan olisi tiennyt, jos olisi uskonut vain mutu-tietäjiä.
Yaran sivuilta luin , että karjanlannan typpi on suurimmaksi osaksi hidasvaikutteisessa muodossa, joten suosittelevat nopealiukoista (nopeammin haihtuvaa)lannoitelisäystä omasta lannoitevalikoimastaan. Hidasliukoinen sopii paremmin metsämaalle kuin nopealiukoinen.
Metlan uutiskirje, jonka linkitit kertoi vielä ed. lisäksi : ”Osalla kasvupaikoista hakkuutähteen korjuu harvennushakkuiden yhteydessä heikensi pitkäaikaisesti typen saatavuuden kannalta keskeisiä maaprosesseja. Esimerkiksi kasveille käyttökelpoisen typen vapautuminen orgaanisesta aineksesta hajotuksen yhteydessä oli vähentynyt hakkuutähteen korjuun seurauksena (kuva 2). Lisäksi hakkuutähteen korjuu aiheutti joitakin pitkäaikaisia muutoksia maan orgaanisen aineen koostumuksessa alentamalla esimerkiksi joidenkin terpeenien pitoisuuksia.”
Harvennuksilla hakkuutähteiden korjuu heikensi kasvua siis selvästi toisilla kasvupaikoilla ja toisilla ei.
Voihan sitä männikköä lannoittaa tod. näk. yhtä hyvällä tuotolla 10 v. tai 20 v. ennen päätehakkuuta. Yhden lannoituskerran levityskustannus/ha on pienempi kuin kahden ja metsään voi tehdä tarvittaessa harvennuksenkin ennen 20 vuoden päästä tehtävää päätehakkuuta. Riippuu kasvunlisäyksestä, joka myös tuhkan lisäämisellä saavutetaan. Se ei ilmennyt tuosta linkistä.
Lietelannan mahdolliset haittavaikutukset pitäisi tutkia etukäteen. Se ei ole sen vaikeampaa.
”Kangasmailla tuhka, joka sisältää muun muassa kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, fosforia ja booria, ei lisää puuston kasvua, mutta vähentää maan happamuutta ja lisää maaperän biologista aktiivisuutta sekä voi poistaa boorin puutteen. Kangasmetsissä kasvunlisäyksen aikaansaaminen näyttäisi edellyttävän tuhkan ohella myös typpilisäystä.
Kun kanervatyypin männikköä lannoitettiin pelkästään typellä, niin kasvua lisäävä vaikutus loppui alle 10 vuodessa. Sen sijaan yhdistetty typpi-tuhkalannoitus paransi mäntyjen kasvua runsaat 20 vuotta ”
Maan happamuuden väheneminen näyttää kuitenkin lisäävän männiköiden kasvua. Samaa vaikutusta ei tule kuusikoissa. Kyse oli männikköistä lietelannoituksen osalta.. Tuhka on myös hyvin emäksistä.
Ja mitä tulee sienijuuriin, niin ne vaikuttaa kasvuun myös muualla kuin metsämaassa.
Haitallisten aineiden max pitoisuustaulukot on laadittu pääosin ulkomaalaisten vaatimusten mukaan. Esim. vihanneksia kastellaan Espanjassa yl- jätevedellä. Suomen oloissa mm. kasviksissa ja maidossa on vähemmän torjunta-aine/lääke jäämiä kuin tuontitavarassa.
Kotimaisen tuotannon alasajo halventamalla tuottajahinnat kipurajalle, kuten nykyään näyttää oleva tapana on järjetöntä pidemmällä tähtäimellä. Myös katovuosia saattaa tulla. Tänä kesänäkin se on todennäköistä. Jos sama tapahtuu isommalla alueella, tuontiruoan varassa olevat jää ensin ilman. Hintojen noususta puhumattakaan.
Aika moni saa elantonsa elintarviketuotannostakin ; se on paljon suurempi porukka kuin alkutuottajat.
Pete :
Tutkimuksiakin on tosiaan tehty. Esim : ”Hakkuutähteiden vaikutus harvennusmänniköiden ja -kuusikoiden tilavuuskasvuun ”( 1997, Kukkola ja Mälkönen).
=> Kaksi kertaa harvennetut kuusikot , kasvujaksot harvennuksesta : 1-5 v / 6-10 v / 11-15 v.
Vuotuinen tilavuuskasvu (k-m³/ha), hakkuutähteet poistettu : 12,1 / 13 / 9,5
hakkuutähteet jätetty : 12,9 / 15,5 / 10,5
hakkuutähdettä lisää 2x : 13,3 / 17 / 12
hakkuutähteiden rav.korvattu lannoitteilla : 12,8 /
14,1 / 10,6
(2. harvennus 10 vuotta eh:n jälkeen, sama
käsittely)
Typpeä tulee sadeveden mukana niin vähän, että sillä ei ole kovin suurta vaikutusta kasvunlisänä. Ilmasta typpeä sitoutuu esim. lepän juuriston kautta paljon enemmän, jos leppiä kasvaa enemmälti.
Kompostilanta saa esim. kasvimaan kasvien kasvun hyvin vauhtiin. Mistäköhän johtuisi ? Jos typpeä ei ole kasvien saatavilla, niin se korjaantuu kun pieneliötoiminta vilkastuu ja ravinteita alkaa vapautua ennemmän kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Maaperässä on usein typpeä tarpeeksi mutta se ei ole saatavilla kasvien käyttöön.
Apulannalla ei ole ko. vaikutusta saatavissa. Samansuuntaista tapahtuu metsämaassakin.
Mietipä uudelleen sitä miten oma mutu-tietosi on muodostunut.