Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tuli mieleen tuohon puukauppaan ja sen valvontaankin liittyvä asia. Erään pääätehakkuu kuusikon tuotantoraportin mukaan hakatun puuston kokonaistilavuus oli metsän ulkonäön perusteella yllättävän pieni. Puusto oli pääosin isoa kuusikkoa . Tukkeja oli lähtenyt keskim. yli 3 kpl /runko. Melko paljon n. 1-2 kuution puitakin joukossa.Kuusten keskikoko kuitenkin vain 352 l ja kokonaispuuston keskikoko oli 333 l. Korjuutaksa yli 11 € / motti. Jos leimikon puutavaralajien hinnat olisi määräytyneet korjuukulujen mukaan (tienvarsikauppa mo:n teettämänä) , olisi kannattanut jättää pienet alikasvoksena kasvaneet kuitupuut hakkaamatta tai vain kaataa ne maahan, niin isohkon leimikon lopputulos olisi ollut paljon parempi, kun korjuutaksa olisi pudonnut normaalin päätehakkuuleimikon tasolle.
EDIT : korjuukulut –> puutavaralajien hinnat…
VTT:n tutkimuksen mukaan sähköautojen co2-päästöt on keskimäärin 25 g/km , biodieseleiden 5-8 g . Biokaasulla päästöjä ei tule käytännössä yhtään. Sähköauto hehkutus on markkinamiesten propagandaa. Litium akut aiheuttaa kohtuutonta rasitusta luonnolle louhittaessa malmia eikä niiden loppusijoituksesta ole tehty mitään päätöksiä tms.
Terveyslannoitus on usein se kannattavin, kun sillä saa korjattua ravinne-epätasapainon ja puut kasvuun.
Turvemailla ei tarvita yleensä typpilannoitusta, siksi tuhka sopii sinne.
Riippuu siitä miten ja kuinka paljon sitä lantaa levitettäisiin. Ei juuristoa tarvitsisi repiä. Männyllä ei ole yhtä pinnallinen juuristo kuin kuusella. Pintalevitys metsiin on kiellettyä. Kompostoitu lanta olisi tosin paljon parempaa. Lääke- ja muiden kemikaaalien jäämät on kasvava ongelma joka paikassa. mm. kalatkin kärsii kun mukapuhdistettuja kaupunkivesiä lasketaan suoraan vesistöihin ja meneehän niitä tulvien aikaan suoraan ilman puhdistamolla käyntiäkin.
Suomessa karjatalous on vielä suht. puhdasta toisin kuin muualla Euroopassa, jossa eläimiä lääkitään antibiooteilla varmuuden vuoksi ja kananmunia ei voi käyttää koskaan kypsentämättä salmonellan takia. Mutta voi olla että melko vähiin menee kotimainen maanviljely ja karjankasvatus nykymenolla. Sitten saadaan ostaa sitä ”halpaa ja hyvää ulkolaista ruokaa” kuten jotkut luulee. Hyvää laatua saa toki jostain ulkomailtakin mutta ei enää halpaa ainakaan kotimaisen tuotannon alasajon jälkeen.
Pienilmaston lämpösumma kohoaa jo kun tehdään maanmuokkaus laikkumätästämällä. Esim. vesistöjen läheisyys edistää myös puun kasvua.
Lämpösumman kohoaminen , sadannan määrä ja -aika vaikuttaa sitten isommassa mittakaavassa omalta osaltaan kasvun lisääntymiseen.
1950-luvulla puusto kasvoi Suomessa n. 55 milj. m³/a ja v. 2000 vuotuinen kasvu oli n. 79,5 milj.m³. Nykyään n. 105 milj.m³. Hiilidioksidin sidontakin puun kasvuun on siis lisääntynyt huomattavasti. Puuta kasvavilla turvemailla hiiltä sitoutuu puun kasvun lisäksi myös maahan juuristokarikkeena ja jää sinne osin varastoon. 1 k-m³ puuta sitoo CO2:a ~ 1,3 t. Kangasmailla vähän vähemmän eli n. 1 t Co2:a / 1 k-m³ puuta.
Lietelannan levittäminen (upottamalla humukseen) voisi olla sopiva lisälannoitusmenetelmä männiköihin. Ravinteet + vesi samalla kertaa maahan.
Hakkuutähteet on parempi lannoitus harvennuksilla kuin apulannat. Raivinteiden lisäksi maan hajotustoiminta vilkastuu ja lisää puille käyttökelpoisten ravinteiden määrää. Harvennustähteet kuusikossa lisää puuston kasvua pidempään kuin apulannan levitys. Kaksinkertainen hakkuutähteiden (kahden harvennuskerran hakkuutähteet) määrä lisää kasvua huomattavasti enemmän kuin apulannan levitys.
Apulannan kasvulisä on tavallaan ”väkisin kasvatusta” eikä ole sama missä muodossa ravinteita tulee lisää. Pitkävaikutteisia apulantojakin on kehitetty mutta ainakin typpilanta on helposti haihtuvaa. Tuhkalannoitus turvemaille on eri asia. Samoin kangasmaille olisi apulantoja parempaa esim. turpeessa kompostoitu karjanlanta, jota saadaan biokaasureaktoreista sivutuotteena samalla kun otetaan metaani talteen polttoaineeksi.
” Paljonko kasvun kannattavaisuus raja, jos kasvu on alle 5 kiintoa sellaista metsää ei ainakaan kannata ostaa nykyhinnoilla. Käytännössä metsän kasvatuksen kannattavaisuus on aika heikkoa Jyväskylän pohjoispuolella. ”
Riippuu mistä roikkuu. Lämpösummat on keskimäärin entistä suurempia pohjoisempanakin.Ei Jyväskylän korkeus ole mikään kannattavuuden nollaraja. Mm. luontainen uudistaminen onnistuu usein paremmin pohjoisempana paremmillakin metsämailla ja taimikoiden heinäämistä ei tarvita yhtä usein kuin etelämpänä.
Voishan se jk onnistua paremmin jossain tapauksessa, jos lannoitettaisiin. Kun alikasvoskuusikon taimikon kasvu kestää keskimäärin 42 vuotta rk-läpimittaan,niin se 15-20 vuoden välein tehtävä hakkuu onnistuisi paremmin tulevaisuudessakin.
Ruma se on jatkuvankasvatuksen rääseikkö melko pitkään, kun tehdään kuten esittelyvideopätkässä esim. harsintakuusikko, jossa oli ”hakkuutulo lähes sama kuin avohakkuulla”. Se ero avohakkuualueeseen, että uuden metsän kasvu tilalle kestää paljon pidempään kuin viljellyn alueen.
Sarkkiset ym. monet asiaan vain vähän perehtyneet ( tai ei ollenkaan) ottaa kantaa asiaan lehtien palstoilla, josta tekstistä päätellen ovat vain lukeneet jostain mainoksesta.
FSC- serti alueilla voisi hyvin kokeilla sitä kokonaan ”avohakkuuvapaata” metsänhoitoa ,kuten nm. Rane taisi jo ehdottaakin. Vähän hankalaa ainakin aluksi Venäjällä, jossa avohakkuualueen koko saattaa olla 150 ha mutta kannattaisi silti kokeilla, koska FSC-sertifioinnin on kerrottu olevan se luontoystävällisempi vaihtoehto.
Suomen avohakkuut on yleensä pienialaisia ja hyvä niin, jotta riittää linnunlaulupuitakin. Se toteutuu hyvin ihan ilman luontoanemaksuakin millekään järjestölle.
Keskenkasvuisten metsien hakkuu isommassa mittakaavassa tuottaa jossain vaiheessa tappiota kansantaloudelle. Metsäteollisuudelle sopi hyvin lisääntynyt halvan kuitupuun tarjonta mutta sahatukin saatavuus ja laatu kärsii siitä myöhemmin.
Tarkat entiset säännöt läpimittarajoineen ja ikärajoineen oli usein liian rajoittavia, jotta hakkuita olisi voinut tehdä järkevästi. Nyt mentiin heti toiseen ääripäähän, joka aiheuttaa omat ongelmansa, pääosin kuitenkin vain MH:n hakkuissa. Harvempi yksityinen on niin ”kiireinen” , että hakkuuttaisi aukoksi juuri parhaaseen arvokasvuun tulevia metsiä muuten kuin ehkä pienialaisia syrjäisiä kohtia, joiden eriaikainen hakkuu ei olisi järkevää.