Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kuten aiemminkin on ollut esillä : se ongelma on MH:n avohakkuut liian nuorissa metsissä. Sen verran pitäisi rukata MH:n tulosvaatimuksia, että niiden parhaan kasvun vaiheessa olevien metsien avohakkuista luovuttaisiin.
Luultavasti suurempi ongelma kesähakkuista tulisi, jos jatkuvakasvatus olisi vallitseva menetelmä. Uudistumisen takia männiköt pitäisi harventaa kesäkeleillä ja käsittelyalat olisi moninkertaisia nykyisiin verrattuna.Kuusikoita ei voisi käsitellä kuin talvihakkuilla juurikääpä alueilla eli suurimmassa osassa Suomea. Silloin uusien taimien syntyminen voi olla liian vähäistä mutta taimia istuttamalla tietysti asia korjaantuisi.
Kuivan kankaan kasvu on ~ 3-3,5 m³/ha /v . Karukkokankaalla eli jäkäläkankaalla kasvu on ~ 2-2,5 m³/ha/v.
Jonkin verran voi E- ja keskisessä Suomessa lisätä kasvua ja tuottoakin eteläisemmällä siemenen alkuperällä männyn kylvössäkin ja/tai jalostetun siemenen käytöllä.
Aikoinaan sen sekakylvön tein alueelle, joka oli osin lehtomaista kangasta. Rehevin osa alueesta istutettiin kuuselle.
Männyn +kuusen sekakylvö onnistui laikkumättäisiin hyvin. Vaikka niissä kuivuus tuhoaa kylvön helposti. Sattui olemaan kosteat ilmat silloin kylvön aikaan ja jälkeen. Kuusen siemenet ei itäneet mutta männyt itivät ja kasvavat hyvin.
Tuosta ikkunahommasta muistui mieleen sellainen juttu, että Suomen alueen ensimmäinen vero on ollut ikkunavero. Jos torpassa oli pieni ikkuna, vero oli pienempi kuin isomman ikkunan omistajan tönössä. Progressiivinen verotusmalli oli siis käytössä jo silloin.
Luomu on muotia monessa asiassa nykyään varmasti myös esim. Keski-Euroopassa. Myös ikkunanpokien kohdalla on sama juttu. Hirsirakennusten, entisöitävien ja suojeltujen rakennusten pokiin ei kelpaa alumiiniversiot. Siksi varmaan sen pokatehtaankin tuotanto on kasvanut eikä vähentynyt viime vuosina.
” Niinpä, moni näkee muut arvot tärkeämpänä ja nekin jotka ajattelevat talouspuolta, ajattelevat tukkipuun osuuden olevan suurempi jatkuvan kasvatuksen hakkuissa, kuutiokasvua ei pidetä tärkeänä vaan arvokasvua. Pienempi keskimääräinen kuutiokasvu tiedostetaan ja hyväksytään, kasvatettiin sitten maisemametsää, marjametsää tai taloudellisesti optimaalisesti jatkuvan kasvatuksen metsää. ”
Pihkatappi onnistui provosoimaan, joten pitää vielä sittenkin kommentoida tähän.
Tuo aikaisempi esimerkki on esityksestä, jossa jk:n kasvu oli 5,2 m³ ja tasaikäisen 5,6 m³ MT-kuusikossa. Siinä laskettu lopputulos oli, että tukkia tuli vähän ennemmän tasaikäiskasvatuksella ,ei jk-mallilla. Arvokasvu on yksi tärkeä tekijä joka vaikuttaa lopputulokseen. Kokonaiskasvu on toinen ja se lisääntyy tasaikäisessä ainakin n. 20-25 % , jos em. esimerkissä käytettäisiin ehdottamaani uudistusketjua(laikkumätästys+ jalostettuja taimia lisänä). Nopeampi kasvu lisää tuottoa, kun tuloja saadaankin aikaisemmin tai entistä enemmän samassa ajassa kuin alkuperäisessä tapauksessa. Tasaikäisen nykyarvotuloja lisää myös se jos 2.harvennus tehdäänkin yläharvennuksena eikä alaharvennuksena kuten esityksessä oli tehty. Niiden muutosten jälkeen vertailun lopputulos muuttuu päinvastaiseksi eli tasaikäisen tuotto onkin parempi kuin jatkuvankasvatuksen mallilla toteutetun.
Muut arvot on tärkeitä, mutta tässä oli vertailtu vain taloudellista kannattavuutta .
Olen siinä mielessä hyötynyt tästä keskustelusta, että päätin ottaa vähän entistä tarkemmin selvää mitkä väittämät pitää paikkaansa lähinnä jatkuvan kasvatuksen toimivuudesta ja kannattavuudesta. Kun vaikutti kovin ristiriitaiselta , niin (Pukkalan oman ohjeen mukaan ) otin itsekin selvää laskemalla ja tutkimuksia selaamalla enkä vain kuunnellut jotain tiettyä tutkijaa tai toisia kommentoijia. Asia oli toki ennestään melko tuttua mutta varmistui muutama asia, joista olen kertonut palstallakin useampaan otteeseen. Hyvää kesää kaikille keskustelijoille, ainakin tämä ketjun kommentointi alkaa olla omalta osalta tässä.
Hybridihaapa on vieraslaji , joten sen viljely ei täytä kaikkia sertifioinnin kriteereitä.
Olisko M-keskuksen nihkeys johtunut ihan siitä.
Piti ihan lukea tuo IS: n artikkeli, kun uutta Pösöä mainostettiin niin kovin. Oli hyviä puoltoääniäkin keskustelussa. Pari omakohtaista kokemustakin: -17 vm:n 3008 ;sta joku kertoi omistaneensa vain 6 kk ja 10 kertaa oli pitänyt käyttää takuuhuollossa. Pellitykset pielessä, jakopäävika ja muutakin. Takuun toimivuuden kanssa ongelmia myös. Toinen kertoi omistaneensa 308:n jonka moottori hajosi kun oli ajettu 150 tkm. Voi niitä vikoja ilmetä toki muissakin automerkeissä mutta harvemmin ihan noin paljon uusissa tai uudehkoissa.
Nelivetoa ei kuulemma saa Pösön suv -malliin. Se vähentää tietysti painoa ja kulutustakin vähän mutta käytettävyys kärsii samalla.
Esimerkki metsänkasvatuksen kannattavuusvertailusta :
On verrattu jk:n metsän tuottoa MT-kuusikossa Etelä-Suomessa vastaavaan tasaikäisen metsän kasvatukseen. Laskemassa on oletettu keskikasvujen olevan jk:ssa 5,2 m³/ha/a ja tasaikäisessä 5,6 m³/ha/a. Tasaikäiseen kuusikkoon on tehty ensiharvennus ja toinen harvennus alaharvennuksena. Päätehakkuu 75 vuoden iässä. Jatkuvan kasvatuksen kuusikkoon tehdään yläharvennustyyppinen hakkuu aina 15 vuoden välein. Lopputuloksena esitetään aivan oikein jatkuvan kasvatuksen valinta paljon kannattavammaksi kuin tasaikäisenä kasvatus.
Kysymys : Miten ko.laskelman lopputulos muuttuisi, jos tasaikäinen kuusikko olisikin perustettu muokkaamalla maa laikkumätästämällä ja käyttämällä jalostettuja taimia esim. 50% istutetuista taimista, ja toinen harvennus olisi tehty yläharvennuksena ?
Tähän viitteeksi pieni otos jo 80-luvulla tehdystä E-Suomen MT-kuusikkojen kasvutaulukosta : Viljeltyjen kuusikoiden keskikasvu (20-80 v aikana) oli keskimäärin yli 16 % parempi kuin luonnon siementämien kuusikoiden . Kuusikot oli käsitelty normaalein tasaikäiskasvatuksen kasvatushakkuin. Tuolloin ei ollut vielä käytössä yhtä pitkälle jalostettuja alkuperiä kuin nykyään eikä kuusille parhaaksi osoittautunut maanmuokkausmenetelmäkään ollut vielä yleisemmin käytössä.