Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
” Profinin Pudasjärven tehdas, ja Profin Sydänpuu Joutsan tehdas kun siirtyivät kesäkuussa ruotsalais-tanskalaisen Invidon omistukseen. ”
Tuo on hyvin ymmärrettävää, että juuri tanskalaiset mukana ostossa. Siellä puusepäntuotteiden tekeminen mm. huonekalujen valmistus on aivan eri tasolla Suomen vastaavaan verrattuna.
Suomessa osin metsäteollisuuden ”puunhankintatavan lisänä” on tullut ikävä laadukkaan puun kasvatuksen ja käytön kehitysmaavaihe. Sama ilmiö on havaittavissa rakennusteollisuuden puolella puurakentamisen myöhäisherännäisyydessä. Sillä puolella jarruna on ollut rakennusteollisuus ja sen betonin suosiminen. Ympäristön ja asumisympäristön entistä parempi huomioon ottaminen on onneksi muuttamassa rakentamisen suuntaakin pikkuhiljaa.
Kevyet muoviset autot kuluttaa ehkä muutaman litran vähemmän kuin paremman laatuluokan autot. No se auton keveys näkyy sitten kyllä muuallakin; heikko kestävyys yleisimpänä.
Sähköautotkin vaatii Suomessa lämmittimen talvella. Sähkökäyttöisenä se syö suuren osan auton käyttösäteestä. Bensalämmitin on parempi mutta siiten on sama jo ajella vaikka yhden moottorin bensa-autolla. Volvo ei ole häviämässä minnekään tuotannosta vaan päinvastoin lisää malleja on tullut ja on tulossa jatkuvasti.
Onhan ne autot tietysti kehittyneet ja muuttuneet entisistä. Esim. uusi Mini on petrannut puutteitaan viime vuosina ja parantanut mm. sijoitustaan katsastustilastoissa. Sitä ei voi kieltää.
Pohjolan vaativiin oloihin on kuitenkin keskimäärin parhaiten sopineet aina sellaiset automerkit, joita on testattu ja valmistettukin vaativia oloja silmälläpitäen eikä tilanne ole muuttunut siitä paljoakaan. Volvo ja ennen myös Saab on olleet niitä ykkösautoja kun ei liikuta etelän auringon alla. Ei kaikki mallit ole onnistuneita tekeleitä niistäkään mutta kuitenkin paljon edellä esim. ranskalaisista kananmunankuljettamiseen tehdyistä relluista lähtien.
Saksalaisista on Mersullakin tullut heikkopeltisiä autoja ; johtuu osin lisääntyneestä teiden suolaukseistakin. Opel teki varsinkin 2000-luvun alussa myös ruosteherkkiä kasauksia, mutta paransi asiaa, kun kauppa alkoi heiketä em. asian vuoksi.
Joku kehui E-korean kiesejä aiemmin. Niissäkin on ollut heikkoja virityksiä. Mm. Kia Ceed on ollut hyvin vikaherkkä. Pitkät takuut on usein vain markkinoinnin edistämistä, ja juttua on ollut paljon kuinka takuu ei ole korvannutkaan selvissäkään tapauksissa.
Noin varmaankin on. Firma on ulkoistanut niiden ikkunanpokien aihioiden teon jo aiemmin eikä itse osta tukkia niihin sen paremmin Venäjältä kuin Saksastakaan.
Laatupuun pakkokasvatus puheet voi tulkita samaan sarjaan . Tai jos ei olekaan,niin sitten pitää samalla vaatia lakia, että laatupuun käyttäjät velvoitetaan maksamaan tukkipuusta käypä hinta ( hinta johon lisätään kasvatuskulut, inflaatiokorotus indeksin mukaan (80-luvulta lähtien) , laatulisä ja yrittäjäriski ).
Antinpoika : Tietoa olen ainakin itse saanut hyvin myös tältä keskustelupalstalta. Selvittelyä kannattaa tehdä, kuten Pukkalakin taisi jossain esityksessään mainita, myös itse, jos asia vaikuttaa ristiriitaiselta.
Pukkalan esitys äänitteellä on hyvä. Monia jk:n hyviä puolia on tuotu runsaasti esille.
Tuottojen liioittelu, jota olen huomannut aiemmassa esityksessä, ei palvele tarkoitusta eikä lisää luottamusta kasvatustavan esittelijöihin.
Minäkin pyrin selvittämään jk:n olemusta tässä ketjussa. Päädyin vähän eri lopputulokseen kuin esim. sinä olet esittänyt. Pukkala puhuu varmaan ihan totta äänitteellä mutta ei kerro kaikkia tasaikäisen ja jatkuvan kasvatuksen vertailuun vaikuttavia tekijöitä. Yksi niistä on jalostetun taimiaineksen ja oikean kasvupaikalle sopivan maanmuokkauksen tuoma kasvulisä.
Esimerkiksi : pienaukkohakkuu oli äänitteen mukaan hyvä keino vähentää maannousemasienen vaikutusta ja lisätä lehtipuun osuutta. Se on varmasti totta. Kokonaiskasvuun pienellä aukolla on kuitenkin negatiivinen vaikutus kun verrataan normaalikokoiseen aukkoon (muutaman ha:n kokoisiin). Kun ne on ensin saatu taimettumaan, niin niissä taimivaiheen (0-25 v) kasvu on n. 1/3 heikompaa kuin tavallisesti luontaisesti uudistetun taimikon.
En ole sidoksissa metsäteollisuutteen tai taimituottajiin/ taimien markkinoijiin, joten pystyn mielestäni melko objektiivisesti suhtautumaan tähän asiaan.
Jean s:n mukaan Pukkalan esityksestä poikkeavat näkemykset perustuvat siis valetieteeseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että on monia tutkijoitakin , jotka ei ole samaa mieltä Pukkalan kanssa ja metsäntutkimuksella on Suomessa pitkä perinne.
Äänitteen mukaan esim. ensiharvennusta ei kannata tehdä ollenkaan, kun puiden rk.lpm = 8 – 16 cm, vaan vasta sitten kun saadaan tukkipuuta. Mutta sitä ei mainittu kuinka käy metsän, jota kasvatetaan liian kauan tiheässä odottamalla tukkipuiden kasvua.
Tukkipuun ja kuitupuun hintojen suht.erot on kasvaneet huomattavasti entisistä ajoista, joten jk:lle on olemassa entistä paremmat ”markkinat”. Mutta kustannussäästöihin voidaan päästä monella muullakin tavalla kuin vain jatkuvalla kasvatuksella.
Olen kuullut samantyylisen ohjeen sammaleisen turvemaan uudistamiseen : ei pidä muokata normaalisti vaan raapia vain pintaa esim. kaivinkoneen kauhan piikeillä tms. ja kylvää tai antaa luonnon kylvää sitten.
Kostea rahkasammalikko uudistuu ihan itsekseenkin, jos siementäviä puita on lähistöllä. Muutamia sellaisia kohteita on tullut vastaan.
MHYas.tunt: Miten sitten on mahdollista, kun metsään.fi tiedoissa on esim. puuston ikä ilmoitettu 35 vuotta pieleen ms:n tiedoista ja moniosaisen kuvion puulajisuhteet poikkeaa paljon ms:n vastaavista ? Minun mielestä ne laserkeilaus tiedot on ajettu tietokoneella ja verrattu isoon aineistoon ja mahdolliset virheet tulee sieltä eikä ms:en tietoja ole pohjana.
Reppukeilaus on paljon tarkempi menetelmä kuin metsäammattilaisen silmävarainen arviointi. Ei ole kellään aikaa nykyään tehdä koeala-arviointeja sillä tarkkuudella, että samaan tarkkuuteen päästäisiin. Eri asia on missä ja milloin tarvitaan hyvin tarkat puustotiedot. Esim. jakotilanteissa niillä olisi kyllä käyttöä.
Puusepän tuotteisiin riittää lyhyetkin mitat. Jotkut sahafirmat ostaa lyhyttä 31 -34 tyvitukkia mutta harvemmin maksaa yhtään laatulisää niistä.(Tai laatulisä on suht. pieni). Vielä lyhyempikin kelpaisi varmaan moneen tarkoitukseen, jos tarjonta ja tarve kohtaisi.
Sydänpuun määrä ja puun paino olisi hyvä mitta männyn laatutyvien hinnoittelussa min. koon ja vähävikaisuuden lisäksi. Paljonkohan käyttäjät olisi valmiit maksamaan lajitellusta 1lk:n tyvitukista, jota on kasvatettu esim. 30 vuotta tavallista pidempään aluksi tavallista tiheämmässä asennossa (?) .
PS.(vastaan itse myyjän ominaisuudessa, koska tuskin muuta vastausta saa) . Kantohinta 30 vuoden ylimääräisestä kasvatusajasta lisää hinnan n. 3 kertaiseksi nykyisestä 65 €:sta. Miltei samaan lopputulokseen päästään jalostusarvoja vertaamalla tai sitten laskemalla 65 €:lle 30 vuoden ajalle 4 %:n korko => n. 185 € / 210 € per motti.
Unohtui inflaation vaikutus ja kapuloinnin lisäkulut => 1,5 x 210 = 315 € / k-m³. Tere tulemast kaupoille ikkunatehtailijat ym. ammattilaiset !
Mitenkä jatkuvan kasvatuksen metsien hakkuut, kun ne pitää tehdä sulan maan aikana uudistumisen jatkamiseksi ? Lisääntyvä ajelu metsäkoneella sulan maan aikaan ei tiedä hyvää kuusikoiden selviytymiselle. Maannousema on jo levinnyt Väli-Suomen pohjoisosiin asti.
Entistä harvemmat harvennuskerrat rehevillä mailla ja puulajien vaihto tulee tärkeiksi metsänhoidossa lähiaikoina lämpimämmän ilmaston takia.
” Synteettinen…. orgaaninen” 🙂