Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Sitä sopii kysyä. Miten on käynyt niillä jotka on jo tehneet näitä jk-hakkuita jo pidempään vai onko heitä oikeasti olemassa ?
Jk:n keskikasvu pitäisi olla 5 m³/ha/v jotta päästäisiin tuohon lopputulokseen 20 vuoden päästä (55 %:n tukkiosuus) . Pystyyn jäisi sama 80 m³/ha . Voisi olla mahdollisuuksien rajoissa. Mutta tasaikäisen metsän tilannekin pitää ottaa huomioon : siellä kasvu kiihtyy koko ajan ja on parempi kuin jk-metsässä ,ollaan tulossa eh-vaiheeseen.
Eri asia on ne heikot puolet jk.n puolella : Tapahtuuko taimettumista riittävästi, riittääkö taimien kasvunopeus,onko kesähakkuiden takia tulossa maannousemaa liiaksi ?
Erään luultavasti joskus kalvosulkeisena esitetyn jk:n kasvatuksen kannattavuuden esittelyn perusteella (on tallessa pdf:nä) kasvutieodot oli ilmeisesti vedetty hatusta, koska tasaikäisen kiertoajan keskikasvuksi oli oletettu reilusti vähemmän kuin jk:n vaikka tosiasiassa tilanne on juuri toisin päin.
Jos jk-hakkuu kustantaa 5 € enemmän motilta kuin tasaikäisen kasvatuksen päätehakkuu, niin seuraavaan hakkuuseen mennessä (esim. alkupuuston ollessa 250 m³/ha ja jk-hakkuussa jätetään 80 m³/ha pystyyn, seur.hakkuu 20 vuoden päästä) pitäisi jk-metsästä hakata n. 55 m³/ha tukkia kantohinnaltaan 50 €/m³ jotta päästäisiin samaan lopputulokseen kuin 4%:n korolla laskettuna aloitustilanteen tasaikäisestä saatu lisätulo on vs jk-hakkuu. (Menot ja tulot on laskettu nettona, istutuskulut + taim.hoitokulut kemeroineen on laskettu mukaan).
Onnistuuko ?
Ylen propagandaohjelma oli tehty tarkoituksella tukea GP:n mielipidettä kun ei toimittajakaan tehnyt muuta kuin hymisteli ja feikkikuva näkyi taustalla. Olisi edes sen voinut mainita että kuvan tilanne oli järjestetty kuvaajan toimesta.
Ilmeisesti olisi tarkoitus saada MH:n avohakkuukielto ensin ja sitten muille sama myöhemmin. Sen kuvan Harkin puheista sai.
Toimiva parannusehdotus MH:n tapaan hakata olisi parhaassa kasvussa olevien kuvioiden jättäminen kasvamaan; se lisäisi hiilensidontaa suurempiin puihin.
Suurin osa yleisöstä ei ehdi tarkistaa faktoja ja politiikassa asioiden näyttäminen joltakin ratkaisee useimmiten. Esimerkiksi tuo heitto kymmeniä vuosia kestävästä hiilenpäästöstöistä avohakkuun jälkeen ei pidä paikkaansa. Siitä löytyy niin tutkimustuloksia kuin käytännön kokemuksia metsänkasvattajilta (kuten edellä esim. Timppa kirjoittaa).
Maanmuokkausta kritisoitiin ja osin aiheesta mutta kyse on menneestä ajasta. Nykyisin päämuokkausmenetelmä on kuusikoissa laikkumätästys, joka ei aiheuta läheskään yhtä suuria muutoksia maaperään kuin aikoinaan käytössä ollut syväauraus. Nopeasti kasvuunlähtevät taimet ja muu pintakasvillisuus alkaa sitoa hiiltä melko heti päätehakkuun jälkeen. Myös nopeasti kasvava vesakko sitoo sitä heti hakkuun jälkeen . Kun muu kasvillisuus alkaa hävitä kasvussa kasvatettaville taimille, puun lisääntyvä kasvu sitoo yhä enemmän.
Tuuli kaataa ja huojuttaa puita muuallakin kuin vain avohakkuualueiden reunoilla. Kaikkialla ei ole tasasenlaakeeta-aakeeta kuten Pohjanmaalla.
Ja ainakin yksi tutkimus jk-kasvatettujen puiden tukkien laadusta on tehty Metlassa. Hiushalkeamien syntyminen vioittaa sahatavaraa sälöytymisen lisäksi. Sama voi käydä millä opilla tahansa kasvatetussa metsässä . Harvassa kasvavat ja tuuhealatvaiset huojuu yleensä eniten, jos tuuli on kova. Mistäköhän tuo johtunee. Naapurin mökkipalstalle rinnemaalle tehtiin aikoinaan harvennus jossa jäi pystyyn hyvin harva jk-sekametsä. Kerättäviä puita tuli sitten runsaasti seuraavien vuosien syysmyrskyjen jälkeen.
Miten niitä kauppoja verrataan keskenään, kun jokaisen leimikon hinnoittelutekijät on kuitenkin erilaiset ? Eri firmojen hintalisät on jo melkolailla tiedossa mutta juuri koskaan ei etukäteen ole tiedossa yksittäisessä leimikossa käytettävä apteerausohjelma.
Timppa : Eli siis jos käytetään jalostetun alkuperän taimia, niin olisi kysymys investoinnista ja metsikkösiemen alkuperän taimien käyttö olisi eri asia ?
Voihan sitä noinkin ajatella mutta kyllä se uudistaminen on metsänkasvatukseen tehty investointi joka tapauksessa.
Nykyarvolaskelmissakin pitää verrata todellista tilannetta eli laskea niillä toteutuvilla arvoilla ja koettaa ennustaa tulevat mahdollimman hyvin.
Syntyviä uudistuskuluja kompensoi parempi kantohinta (jos on ollut hakattavaa) kuin poimintahakkuussa saatava kantohinta. Lisäksi tulee jk:n jäävän puuston arvo, joka jää hakkuuvuonna saamatta verrattuna viljelyuudistusketjuun. Tilanne vaihtelee sen mukaan missä vaiheessa se metsä on, joka on tarkoitus joko muuttaa jk:n metsäksi tai jatkaa kasvatusta tasaikäisenä
Exeliin voi tehdä melko helposti taulukon, josta ilmenee arvoja vaihtelemalla kuinka kannattavaa (teoriassa) on tai ei ole kasvatustapojen vaihtaminen toiseksi.
Havupuuvyöhykkeellä tulisi kasvattaa niin paljon puuta kuin mahdollista. Juuri tuli TV:stä juttua kuinka esim. Borneossa sademetsää hävitetään polttamalla ja muutetaan palmuöljyviljelmiksi. Samalla tuhotaan orankien elinalueet ja tapetaan aikuisia orankeja.
Puusta voidaan tehdä vastaavia biopolttoaineita kuin palmuöljystä. Samalla korvataan CO2 päästöjä uusiutuvalla metsänhoidolla, jota ei voi enää harrastaa sademetsäalueilla.
Luulisi sopivan myös vihreään aatteeseen hyvin tuo toiminta , vai eikö ?
” Totta kai uudistamisinvestoinnin voi perustella noinkin, että rahat on jo päätehakkuuvaiheessa ansaittu, mutta joku toinen voi asettaa sillekin investoinnille korkovaatimuksen. ”
Niinhän se on. Korkovaatimus pitää sitten muistaa asettaa myös pystyyn jäävälle puustolle. Joissakin ”jk-apostolien” laskelmissa on esiintynyt melko erikoista kannattavuuslaskentaa. Aiemmin mainitsin tässä ketjussa siitä, mutta ei tässä sen enempää jaksa enää…
Ylitiheä ylispuukoivikko kasvaa aikansa ja jos harvennetaan energia-/kuitupuuksi lopulta , saattaa alle tulla luontainen kuusikko. Ei se ole jatkuvaa kasvatusta vielä. Jatkuvakasvatus vaatii toimenpiteitä metsässä siinä kuin tasaikäinenkin, jos aikomus on kasvattaa kannattavasti.
Taimikonhoitokustannukset on nousseet suhteessa puun hintaan, kun muu kustannustaso on karannut omille teilleen. Kemeran kanssa yleensä juuri ja juuri kannattaa vielä teetättää vieraallakin, varsinkin kun ei maksa välikäsille.