Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä se keilausaineiston avulla tehty suunnitelma on oma juttunsa eikä metsäsuunnitelman tietoja (jos sellainen on ollut) käytetä kuvioita rajattaessa eikä muitakaan tietoja sieltä haeta.
Reppukeilaimella tehdyt suunnitelmat on jo paljon tarkempia. Ja tehdään kai niitä droneillakin jo nykyään.
Kuljetustarpeisiin on paras neliveto lava-auto ja siihen teliperäkärry . Sitä yhdistelmää kun perettää parikymmentäsenttiä kärryä leveämpään autotalliin, niin oppii perettämään myös sivupelien kautta katsomalla.
Tuo linkki (Jean-s) männyn laatupuun kasvatuksessa jk-metsässä oli aiemminkin jo esillä. Siinä valtapuusto oli 180 vuotiasta ja laatupuut alikasvospuita joiden rk-lpm jopa 30 cm. Ei ole kannattavaa puun kasvatusta näillä korkeuksilla. Hinta pitäisi olla n.kymmenkertainen nykyisen tukkipuun hintaan verrattuna.
Jk.metsissä taimien aikaansaamiseksi harvennetaan puusto usein siihen PPA ~ 10 harvuuteen. Joskus voi olla ja onkin tuulelle altis sellainen metsä, varsinkin kuusikko.
Jk-metsän tukkien laatututkimus on julkaistu muistaakseni vuodelta 2014 metsätieteen aikakauskirjassa. Sieltä kiinnostuneet voi etsiä. Linkkiä ei ole nyt tässä saatavilla. Mutta sen muistan, että ei oikein kehuttava ollut lopputulos.
Silti kannatan itsekin myös jk:n käyttöä niille sopivilla paikoilla : esim. valmiissa koivikon alikasvoskuusikoissa jos ei ole maannousemasta haittaa, rämemänniköissä ja maisemametsiköissä kun muut asiat kuin puun tuottaminen on pääasia.
Riittävän tarkkaa se tieto on esim. taimikonhoitokohteiden osalta ja selkeissä yhden puulajin havupuukuvioilla. Ilmaistahan ei netissä ole mikään vaikka rahallista käyttömaksua ei perittäisikään.
Kuutiossa ei toiminut kuvion piirtäminen uudelleen ja sen arvon laskeminen eikä saman kuvion aiemman tiedon poistaminen.
Ei sitä kaukokartoituksella saada kerättyä kuin pääpiirteittäin oikeaa tietoa; toisin paikoin pitää melkolailla paikkaansa mutta usein puulajisuhteet ja tukkiosuudet ei täsmää, joten kauppa niiden perusteella on hakuammuntaa.
Kokeeksi koetin laittaa kuutioon parin kuvion leimikon myyntiin mutta ohjelma laski puuston arvon aivan päin/C:ttä, niin lopetin kokeilun siihen.
Ei autobahnoilla saa enää nykyisin ajaa mitä nopeutta tahansa. ”Shaisse auf der Autobahn” 🙂
Jonkinlaisen tutkimuksen tekeminen tuulen vaikutuksista esim. puun laatuun olisi varmaan paikallaan . Ei kovin yksiselitteisiä ole ne vaikutukset.
Alikasvoksen perkaaminen kokonaan tekee kyllä tilaa käyttöpuuston kasvulle mutta samalla tuuheuttaa latvuksia ja lisää tuulipinta-alaa. Puiden liiallisen heilunnan aiheuttama haitta tukin laadulle on toinen mahdollinen haittatekijä niiden kaatumisen lisäksi. Sekin on sitä voimakkaampaa mitä alttiimpana sille puusto on. Voi olla että mitä harvempi puusto on sitä kovemmin tuuli heiluttelee.
Tiheää kuusikkosuojakaistaletta olen käyttänyt rinteen päällä olevan 2.khl:n kuvion suojaamiseen, kuten edellä joku muukin mainitsi tehneensä. Tuulen este muuttaa virtauksen pyörteiseksi ja sen voima heikkenee esteen takana 2o x esteen korkeuden matkalta ja n. 2 x esteen korkeudelta.
Jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa taimikon ( 10 cm taimen alut) kasvaminen rk-lpm:aan kestokoealoilla kesti keskimäärin 42 vuotta.
Menisikö tuo niin, että harvasta alikasvoksesta tuuli menee osin läpi vaimentaen samalla tuulen voimaa ja tarpeeksi tiheästä reunametsästä pääosin vain yli nostaen tuulen vaikutusta ylemmäs.
Tukin laatua heikentäviä tekijöitä tuulen vaikutusten lisäksi on mm. puiden tilajärjestyksen vaikutus , jos taimet kasvaa ryhmittäin liian tiheässä. JK:n metsien laatupuu-ajatus ei tutkimustenkaan mukaan aina toteudu tuosta syystä. Kolmas laatuun vaikuttava tekijä on kasvun epätasaisuus.
” Tasaikäisen metsikön harvennukssa otetaan enemmän kerralla kuin jk-harvennuksessa, ts. tuuliolosuhteiden muutos on siinä isompi.”
Liian harvaksi hakkuu on aina tuulituhoriski. Kun jk-metsää hakataan ja jäävän puuston PPA on tapauksesta riippuen n. 9-11 m²/ha, niin puusto on silloin yleensä harvassa asennossa. Harvennusvoimakkuus vaihtelee erilaisissa metsiköissä molemmissa malleissa eikä tasaikäisessäkään aina poistuma ole välttämättä suurempi kuin jatkuvankasvatuksen metsässä.
Tuulisilla paikoilla hakkuut tulisi aloittaa itäpuolelta ja harvennuksissa ajourat siten ettei tuulitunneleita syntyisi liiaksi. Lannoitukset lisää tuulituhojen mahdollisuutta varsinkin jos niitä tehdään heti harvennusten yhteydessä.