Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Yli 100 vuotiaat kuusikot ei ole ollenkaan kuolleita, kuten J-man esitti. Mutta onhan Suomessa täysin suojeltuja metsäalueitakin suhteessa metsäalaan n. 2 x enemmän kuin keskimäärin Euroopan maissa. Eniten koko EU-alueella. Ja talousmetsien monimuotoisuutta on pystytty sitäkin parantamaan jatkuvasti. Lisäksi on vapaaehtoiset suojelukohteet , jotka ei näy missään tilastoissa.
J-kasvatuksen tuonti ainoaksi oikeaksi palvelee joitain pieniä piirejä, jotka saavat elantonsa ko. neuvonnasta tai sitten muuten löytyy halua lakkauttaa tai vähentää nykyistä metsäteollisuustoimintaa. Luonnonsuojelun kokonaisuuden kannalta ei ole siinä reaaliteetit kohdillaan, koska puun käyttö vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä monella eri tavalla. Sellun eräs osa myös korvaa puuvillaa, jonka viljely vaatii paljon luonnonvaroja ja vähentää peltoalan raivauksen takia sademetsiä, jotka ovat korvaamattomia luontoalueita. Uudistuvan ja uudistettavan metsän järkevä käyttö on kaikin puolin paras vaihtoehto uusien ja entisten tuotteiden valmistukseen.
Jatkuvan kasvatuksen metsät ei , peitteisyydestään huolimatta, suojaa puita myrskyiltä vaan usein päin vastoin . Jos ja kun metsässä tehdään poimintahakkuu, jäävä puusto on harvana altis tuulille. Sama voi tietysti käydä tasaikäisen harvennuksessakin mutta ei yhtä usein.
Kuusikoissa varsinkin se voi olla melkoinen ongelma . E-Ruotsissa on jo alettu viljelemään douglaskuusta tavan kuusen sijaan . Ilmaston muutos on lisännyt pintajuuristen kuusikoiden talvisia metsätuhoja, joten voisi olla parempi täälläkin siirtyä E-Suomessa muihin puulajeihin.
Aika vähän niitä vanhoja paperikoneita enää pyörii. Mutta ei nekään taida tuottaa tappiota ainakaan tällä hetkellä. Muuten; S-E harkitsee Oulussa paperitehtaan muuttamista vain kartonkia tuottavaksi.
Autojen vanhanaikaisuuteen on pääasiallinen syy se, että auton ostamisesta ja autoilusta on tehty niin kallista.
Useimmissa hybridiautoissa ei ole juuri muuta etua yhden polttoaineen moottoreihin kuin edullisempi ajoneuvovero. Riippuu käyttötavastakin, jos ajetaan pääasiassa vain lyhyitä matkoja, niin kulutus vähenee mutta muuten kulutuserot on olemattomia vastaaviin ”tavallisiin” autoihin.
Useimmat hybridimallit on kalliimpia kuin bensa-tai dieselversiot mutta toisinpäinkin on eroja : ainakin MINI Contryman -hybridimallina on edullisempi ostohinnaltaan kuin dieselversio.
Töpselistä ladattava plug-in-hybridi lienee se parempi vaihtoehto hybrideistä. Ajonaikainen lataus ei kovin kummoisia etuja tuo muuhun kuin paperilla näkyviin päästöarvoihin.
Nythän näyttää tulevan entistäkin suurempia korotuksia paljon päästävien moottorien ajoneuvoveroihin. Itse asiassa ne autojen co2-päästöt vaikuttaa Suomen kokoisessa maassa itikanpissin verran kokonaispäästöihin, kun verrataan esim. lentoliikenteen aiheuttamiin tai suurkaupunkien liikkennepäästöihin, joissa paikallisesti niillä onkin suurempi merkitys kuin harvaan asutun maamme liikenteessä. Täällä ylisuuret haittamaksut vain torppaa olosuhteista johtuvaa pakollista yksityisautoilua tavalla, joka sitten haittaa mm. työelämääkin. Päättäjät ei ole ajantasalla, kun tuijotetaan vain EU-säädöksiin ja/tai muuten omaan agendaan vaan sopii pelkästään kaupunkikeskeinen ajattelu.
Niitä asioita, joista olen puhunut aiemminkin. Luontaisen ja viljelyn yhdistäminen uudistamisessa mahdollisuuksien mukaan, luontainen uudistaminen niille soveltuvilla kohteilla ja jalostushyödyn käyttö istuttamalla tavallista harvempaan asentoon odottamaan tukkipuuksi kasvua. Rehevimmillä mailla laikkumätästys on paras menetelmä kasvuunlähdön nopeuttamisessa nyt kun auraus ei ole enää juuri käytössä. Siihenkin on edullisempia menetelmiä kuin kaivurimätästys vaikka se usein kaivurin monipuolisuuden vuoksi paras onkin. Männyn kylvössä jalostetun ja metsikkösiementen käyttö yhdessä, hyvien siemenvuosien hyväksikäyttö luontaisessa uudistamisessa … Onhan niitä monenlaisia mahdollisuuksia tilanteen ja kasvupaikan mukaan.
Jäi vielä mainitsematta omatoiminen tj uudistusketjussa, jos se on mahdollista.
Vähintään 1/3-osa puuttuu vielä nyt nousseesta kuitupuun kantohinnasta, jotta se alkaisi olla muun hintakehityksen mukana tukkuhintasindeksin mukaisella tasolla. Kannattavuutta voi koettaa parantaa mm. uudistuskuluja järkeistämällä , jalostetun taimiaineksen käytöllä, oikea-aikaisilla taimikonhoidoilla, terveys-/tuhkalannoituksella turvemailla ja myyntejä suunnittelemalla; esim. myymällä puut ko. leimikkoon parhaiten sopivia mitta-ja laatuvaatimuksia käyttäville tahoille.
Eikös ne rahtialuksetkin kulje jo nykyään entistä vähemmillä päästöillä ? Joskus jopa purjeilla tuulivoiman avulla jos en väärin muista.
Kapasiteettia nostamalla ja/tai erikoistumalla saattaa tuloskin parantua vaikka yksikköhinta ei juuri muuttuisikaan ja on se sahatavaran hinta tainnut jo vähän noustakin.
Eikös ne Ärjän hakkuut olleet melko maltillisia pienaukko- ja harvennushakkuita. Sinne pitäisi mennä juttelemaan siitä kuinka hyvin mänty uudistuu luontaisesti kuivilla kankailla ja minkä näköistä metsä on jo muutaman vuoden kuluttua. Kaverivenettä ei vain taitaisi olla jolla voisi seilata paikalle.
P.S. Taidetapahtumia vastaan ei minulla sinällään ole mitään, päinvastoin. Joskus harrastanut itsekin maalaamista ja valokuvausta edelleen.
Metsäteollisuus investoi jatkuvasti myös Suomeen. Puut ja puun ominaisuudet on erilaisia ja sopivat eri käyttötarkoituksiin.
Lääkeaineitakin erotetaan puusta ja lisäkäyttömahdollisuuksia tutkitaan jatkuvasti. Mm. kuusen sisäoksia ja pihkaa käytetään lääketeollisuudessa. Niiden lääkkeiden tonnihinta on varmaan miljoonaluokkaa mutta ei se puun kantohinnoissa näy eikä tod. näk. tule näkymäänkään nykyisen metsäpään ylituotannon aikaan, joka sopii tietysti hyvin teollisuudelle.
Uudemmissa selluprojekteissa on tarkoitus keskittyä uusien tuotteiden valmistukseen entisten ohella. Eucalyptuksesta ei saa samoja jakeita irti kuin kuusesta tai männystä.
Muovin haittojen takia sen käyttöä vähennetään ja se lisää uusiutuvien korvaavien materiaalien kysyntää. Kartonkia käytetään jo esimerkiksi kierrätyskelpoisina ruoka-ja juoma kuppeina entisten muovia sisältävien sijaan.
Mitä ne sahaa Virossa pikkutukeista ? Egyptinparrua vai jotain muuta ? Sahaus – ja korjuukulutkin nousee suhteessa sitä enemmän mitä pienempiä tukit on.
Palkka- ja muutkin kustann. on Virossa pienemmät kuin täällä.