Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Jos lähistöllä on esim. isoja kuoppia tai kivikoita tms. niin niihin ne läjitysmaat on tietysti sopivimpia. Luulisi mo:llakin olevan jotain mahdollisuuksia neuvotella paikka itselleen sopivammaksi, jos parasta metsänkasvatusmaata ollaan peittämässä .
Joskus kun olin noissa tienparannushommissa , niin kyseltiin lähitaloista halukkuutta ottaa ojamaat ,niin aina löytyi jokin sopiva notko tms. jonne maat sai levittää penkaksi.
Kerran ajatettiin ojamaat mökin lähelle parkkipaikalle ja siitä siirrettiin traktorilla epätasaisen mökin ympäristön tasoitusmaaksi muutama sata kuutiota.
Onhan niitä tutkittu muitakin taimikonhoitomenetelmiä kuin metsurin tekemiä.
Käytäväraivaus on jossain tapauksessa kokonaisedullisin, mutta aika ruma metsä on jonkin aikaa sen jälkeen verrattuna tavalliseen taimikonhoitojälkeen.
Varhaisperkauksen lopullinen hintalappu riippuu siitäkin kuka tekee työn. Muistaakseni erään firman tekemänä hintalappu alkaa 300 €:sta / ha . 160 € ja siitä pois vero tekee 112 €.Halvimmillaan siis 0,7 x 188 € = 132 € . Ei kovin paha hinta, mutta vain helpoimmissa kohteissa tuo. Varsinaiset taimikonhoidot tulee keskimäärin 2 x kalliimmiksi. Mutta riippuu tietysti kohteesta. Hintahaitari on laaja. Suoraan yrittäjämetsurin palkkaamalla saa taim. hoidot yleensä vähän edullisemmin .
Kemeratuki on edullinen sijoitus valtiolta sen tuottoihin nähden. Paljon heikommin tuottavia tukia on runsaasti. Järkevää tukea hommaa, jonka vaikutus tulee niin pitkän ajan päästä ettei yksityisten muuten sitä kannattaisi enää juuri teetättää. Itse ehkä kannattaisi vielä tehdäkin mutta se on nykysin entistä harvinaisempaa monesta eri syystä. Suurin omistajaryhmä taitaa olla kaupunkimaisesti asuvat eläkeläiset eikä ole enää vuosikymmeniin ollut metsien lähellä asuvat maanviljelijät.
Tuon on vain sinun muodostama virheellinen kehäpäätelmä. Ei ole mitään painoarvoa.
Kaikki tuet vain pois työkykyisiltä ja veroparasiitit verolle sossujen Kojamoa myöten.
Pääomaveroakaan ei tarvi korottaa, kun säätiöt ja vuokrafirmat alkaa maksaa veroja edes lähelle samalla vero%:lla kuin yksityiset piensijoittajat ja mo:t. Pääomavero%: a on koroettu jatkuvasti 24%:ista –> 30/34 % :iin. Kiinteistövero voisi tulla kysymykseen, niin ulkoilusta ja marjanpoiminnasta yms. tulisi maksullista kuten muuallakin Euroopassa.
Itse sekoitat kun et tiedä kunnolla. Minulla on ollut toiminimi, kuukausi-ilmoitusmenettely ja ALV:llinen kaksikäyttöauto, joten tiedän miten menee verotus. Samalla tavalla metsätilallakin paitsi ilmoitusväli on tavallisesti yksi vuosi.
No ei tasata kk-menettelyssäkään pitkäaikaisten hankintojen osalta.
Puhe olikin traktorista ja metsäautosta. Harvemmin niiden hinta jää alle 1000 € ja keskimäär.käyttäaika alle 3 vuotta. Silloin voi tehdä kertapoistona.
Pilkunnussimista ei ole jos oikaistaan toisen virhekäsityksiä verotuksesta. Ole hyvä vain, kaada itsellesi.
ALV:t on kokonaan erillään normaalista verotuksesta. Jätkällä menee nyt ne sekaisin.
ALV:n palautusta voi anoa ja sen saa tietyin tarkoin ehdoin. Mutta sekin menee niin, että kun sitten myy ALV:llisen vekottimen, niin jäljelle jäävä osa ALV:a pitää tilittää verottajalle eli meille omistajille. Se ei mene yksityisillä verotukset niin kuin esim. veroparatiisissa olevalla kotimaisella Kojamolla, joka ei maksa ollenkaan veroja verottomista osinkotuloistaan muka yleishyödyllisenä yhteisönä. Asumistuet on kerätty meiltä Valtio-omistajilta eli veronmaksajilta ja vuokrat vuokralaisilta.
Sitten toinen virhekäsitys : Koko ”kamppeen” (esim. traktori) kauppasummaa ei voi todellakaan vähentää kerralla vaan vuosittaisin poistoin, jossa on max.arvo. Lisäksi sen traktorin yksityiskäyttöosuudesta ei voi tehdä vähennyksiä ollenkaan.
” Kun puuki harjoittaa metsätaloutta ja ostaa sitä varten vaikkapa metsänomistajan paremman auton, niin hän saa Alvit takaisin ”
Jätkä ei ole ilmeisesti itse tehnyt ”metsänomistajan autokauppoja” tai muitakaan ALV:llisia puukauppoja. Mitä mahtaa olla tässä yhteydessä ne ” vähennyskelpoiset miinustukset” joiden jälkeen saa hakea maksamansa ALV:n takaisin ?