Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
” Joka vaiheessa ALV:n maksaja saa hakea maksamaansa veroa takaisin, tietenkin vähennyskelpoisten miinustusten jälkeen. ”
Olipa varsin erikoisesti sanottu tuo. Ei pidä paikkaansa.
Niinpä. Ja lentäminen se vasta lisääkin CO2 -päästöjä. Ne kaasut jää vielä suoraan taivaalle.
Kannattaisi vihreidenkin käydä ilmastoneuvottelut yms. videoneuvotteluina ihan ilmastollisista syistä.
Maanpinnan päästöt sitoutuu sentään osin kasvuun uudestaan ; joskus jopa pääosin kuten metsän kasvun lisääntyessä nopeasti.
Joku selosti radiossa, kuinka autoilua on hyvä rokottaa, jotta se vähenisi, koska julkinen liikenne korvaa henkilöautojen käyttöä. Ei oikein luonnistu sekään, kun julkisia on vähennetty koko ajan lisää.
Kombikone on kannattava yrityspohjaltakin, jos korjuukohteet on sopivia : n. 70-120 l:n poistuman keskikoko harvennuksilla tai muillakin erillisillä pienehköillä harvennuskuvioilla.
Korjuun kustannukset saa poistaa tuloista, kun hommaa urakoitsijan tekemään korjuun . Puiden vastaanotostakin pitää sitten tietysti sopia itse ostajien kanssa. Joko tienvarsikauppana tai perille vietynä.
Muutaman euron / kuutio saa vaivanpalkkaa työnjohdosta. Joskus enemmänkin jos saa myytyä eri puutavaralajit niistä parhaiten maksaville.
ALV:n joka tilitetään erillisenä urakoitsijalle, saa vähentää puukaupasta saadusta ALV:sta. ALV on aina erillinen läpikulkuerä.
Erikoistujat pärjää sahatuotteiden markkinoillakin. Hyvän tyvitukin sahausarvo on vähintään 2- 3 x parempi kuin heikoimmanluokan tukin.
Korjuun ja ALV.n vähennysoikeus on jo olemassa. Siitä ei kannata ehkä puhua enempää.
Keskimäärin 2,2 k-m³;stä tukkia saadaan 1 m ³ sahatavaraa, loput haketta, kuorta ja sahanpurua. Jätkän laskelmassa on vähän liian pienet kertoimet.
” Suomen puurakentamisen lisäämisellä on vain marginaalinen merkitys. Määräänsä enempää ei ole syytä rakentaa. Ratkaisu olisi puun käytön lisääminen ulkomaiden rakennuksissa. ”
Suomi on puurakentamisessa vielä kehitysmaa. Siksi oppia on haettu ulkomailta. Jossain oli uutinen, jonka mukaan ruotsalainen yritys, joka on rakentanut yli 1000 puukerrostaloa konsultoi suomalaista rakentajaa täällä.
Esimerkiksi Keitele on satsannut muutaman vuoden aikana yli 100 milj. euroa sahatavaran tuotantoonsa. Erikoismitat, höyläys ja liimattu puu tuottavat 1,5 – 2 x paremman lopputuotehinnan kuin pelkkä bulkkisahatavara. Omat korjuuketjut jne…
Näyttää ne kotimaiset sahuritkin osaavan erikoistua eikä vain ulkomaiset. Hyvä laatu myös metsäpäässä ei ole ollenkaan pois muodista. Paitsi että mo:en oma tuotteistaminen pyöreän puun puolella puuttuu; sitä ei juuri ole edelleenkään. Yleensä myydään samalla könttähinnalla arvokkaat jakeet vaikka kasvatus olisi vaatinut esim. 3 -kertaisen ajan ja enemmän satsauksia metsänhoitoon kuin bulkkitavaran kasvatus.
Siinäpähän päivitelköön kuka haluaa. Itse aion vastakin sanoa niitä lahoja ja kuivia ym. vastaavia jättöpuiksi. Säästöpuita on ne puut, jotka kelpaisi kuitu-ja tukkipuuksikin eli myyntikelpoiset jotka jätetään ylimääräisinä jättöpuiden lisäksi.
Lapin pohjoisen männyt on kevyempiä kuin etelän. Mutta Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan männyt on niitä painavampia eli puuaines on tiheintä. Eri asia on sitten sydän -puun osuus, joka on suurin hitaimmin kasvaneissa männyissä.
Jos ja kun sen hiilidioksidin vähentäminen on niin elintärkeää, niin miksi vähentämistä ei tehdä metsäpuolella siten että sillä olisi oikeasti vaikutusta ?
Pitäisi kuulemma saada jo 2030 mennessä moninkertaisesti enemmän vähennystä kuin viime vuosikymmeninä. Keinoina mm. päästöoikeuksien hinnan asteittainen reipas nostaminen. Jossain päin jo toteutettu hyvällä menestyksellä.
Ei onnistu kasvihuonekaasujen vähentäminen ennallistamalla niin hyvin kuin kuvitellaan, koska kuten tutkija (P.Ojanen) on selvittänyt, aluksi CH4 päästöt lisääntyy ja vaikka maaperän päästöt vähenee, niin puuston kasvun menetys on useimmissa tapauksissa suurempi tekijä.
Soiden ennallistaminen toimii vain oikein toteutettuna suht. harvoilla suotyypeillä. Metsittyneiden turvemaiden tuhkalannoitus ja edelleen kasvattaminen on paljon parempi keino, joka oikeasti lisää hiilen sidontaa. Samoin ex- turvesoiden ja turvepeltojen metsitys olisi nopein ja vaikuttavin keino . Varsinkin jos otettaisiin huomioon korvaamisvaikutus. Toinen vaihtoehto (tai korvaavan hyödyn lisäksi) on että kasvatettu puusto käytetään lopulta rakennuspuuksi.
Ollut tuo Helkaman sähköavusteinen kohta 4 vuotta. Eipä kehtaa tavallisella pyörällä ajella enää, kun sähköisellä ylämäetkin on kuin ajaisi tasamaalla. Saahan niitä nykyään läskirenkailla varustettuinakin. Sillä maastossa kulku onnistuu varmasti paremmin kuin hyvin. Mutta ei kannata sähköpyöristä niitä halvimpia malleja hankkia.
Autot tehdään edelleen ohuesta pellistä samasta syystä kuin mm. aikoinaan liian pitkään kestävät hehkulamputkin muutettiin nopeammin hajoaviksi.