Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Suzuki Jimny on oikeista maastureista pienin ja kai edullisinkin. Uusi mallikin tulossa juuri.
Valtra käyttää uudemmissakin moottoreissa 3-pyttyisiä. A-sarjan 95 Hitec -mallit ainakin toimii nykyisin 3-pyttyisinä. Ennen vastaavassa oli 90 hv ja 4-pyttyä ja nykyisissä taitaa olla 103 hv , sylinteritilavuus vähän pienempi kuin 4-pyttyisissä, vääntö ei kuitenkaan ole ainakaan parempi.
Usein ei ole kovin paljon eroa onko männikkö siemenpuuhakkuu alue vai jatkuvalla kasvatuksella uudistettu. Jos siemenpuut on jääneet liian pitkään pystyyn , niin melkein samanlainen on näkymä kuin jatkuvankasvatuksen metsässäkin. Käytännössä jk .metsäkin voi olla myöhemmässä vaiheessa pakko hakata aukoksi esim. liian harvan kasvatusasennon tuomien tuulituhojen takia (em. kuusikoissa) tai tyvilahon leviämisen takia. Se onkin se tod. näköisin syy ainakin eteläisemmän Suomen alueilla, joissa kuusentyvilaho on suurempi ongelma kuin pohjoisempana.
Mm. MH:n uusien hakkuuohjeiden (olleet käytössä kevättalvesta lähtien) mukaan avohakkuualueillekin jätetään tavallisten jättöpuiden (lahojen pystyyn kuolleiden ym) lisäksi vähintään 10 muuta pystypuuta / ha . Entistä pienemmät päätehakkuualat on myös uusissa ohjeissa suurimmalla osalla MH:n metsiä.
Yksityisissä metsissä pl. rahastot ja yhteismetsät ei yleensä harrasteta suuria avohakkuualoja luonnollisista syistä.
Markkinoinnissa ei ole mitään muuta väärää kuin, että väärillä väittämillä yritetään parantaa oman ”keksinnön” menekkiä . Kun se ” 10-20 ha avohakkuilta saatava Kainuun puu” ei pidä ollenkaan paikkaansa.
”Luomutuotettu” pitäisi olla tietysti pokasahalla tai justeerilla varovasti jäävää puustoa varoen kaadettua ja lähikuljetus sitten hevosella.
Marjojen ja sienten poimintaan sopii paremmin metsän luomubrändi ja niissä sitä käytetäänkin.
Jukola Lumbe: ” …– Ostaja tietää, että avohakkaamattoman puutavaran takana ei ole 10–20 hehtaarin aukkoa Kainuun metsissä, hän heittää.”
Disinformaation levittäjä valehtelee. Kainuun pitkään kasvaneita männikkökankaita ei hakata avohakkuulla vaan siemenpuuhakkuulla eikä läheskään noin isoja aukkoja tehdä enää. Korkeintaan on tehty joskus MH:n ja yhtiöiden mailla . Nekin alueet kasvaa jo nykyään nuorta metsää.
Aiemmin postasin yli 250 auton 100 000 km kestotestin tuloksia joiden mukaan parhaiten oli pärjänneet saksalaismerkit. Huonoiten menestynyt oli Citroen ja Pösö kuului samaan kastiin.
Samaa tukevat käytännön kokemuksetkin. Esim. parilla tutulla ollut Citikka eikä antaneet kovin mairittelevia arvioita niistä vaikka itse niillä olivat autoilleetkin.
Kertakäyttöajattelu autojen osaltakaan ei oikein sovi yhteen ympäristöystävällisyyden kanssa.
Anneli : Hiilensidontaan valjastettu koivikko korvaisi fossiilisia ennemmän hiiltä vapauttavia tuotteita ja uusi koivikko pitäisi tietysti perustaa hakatun tilalle. Kokonaispäästöjä pitää verrata ei muutaman vuoden vaan vuosikymmenten ajalla.
Uutta suoturvetta taitaa kertyä 1-2 mm /vuosi. Mutta onhan sekin aika paljon isoilla pinta-aloilla siihen verrattuna , kun ”virallisesti”sitä ei pitänyt kertyä ollenkaan.
Sitähän riittää avohakkaamatonta puuta. Minullakin olisi monta ha männyn siemenpuu-hakkuuseen sopivaa männikköä, jos vain hinta olisi kohdillaan. Jo ukki aikoinaan hoitanut niitä metsiä, niin kovin halvalla ei kannata oksattomia tyvitukkeja antaa . Olkoot ennemmin vaikka linnunlaulu-ja ulkoilumetsinä.
Neste on ollut Suomen valtiolle paras osingonjakaja jo vuosikausia ja pörssiarvokin on moninkertaistunut . Bioöljyjä ne nykyään siellä myös valmistaa. Vievät tuotteitaan muistaakseni ulkomaillekin, ei ainoastaan kotimaan tarpeisiin.
Suomessahan oli tehtaiden päästöt jo melko lailla kondiksessa, kun liityttiin EU:iin ja tuli aika kalliiksi verrattuna monien ulkomaiden paljon saastuttavimpiin tehtaisiin verrattuna vähentää päästöjä entisestään.
Päästökauppahan perustui alunperinkin siihen, että päästoikeuksista pitää maksaa tietty summa ekv-hiilidiksiditonnilta. Sama periaate sopisi esimerkiksi turvemaapeltojen ja entisten turpeen nostoalueiden metsitykseen toisin päin. Tonnihinta pitää vain olla tarpeeksi hyvä, jotta kannustin toimisi. N. 30 € / t olisi sopiva. Turvemaalla kiinto (koivu)puuta sitoo kasvaessaan puuhun ja juuristonsa kautta maahan n. 1,3 t CO2:a .
Pöllön pöntön viereen tehty päätehakkuualue näkyi olevan n. 50 m kaistale .
Eipä juuri sen parempaa ruokamaata voi pöllöille olla, kun viereen tulee myyräbaari.