Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Aivan. Ojasen johtopäätökset karujen rämeiden osalta oli, että ”kannattaa jättää rauhaan”.
Se kai tarkoittaa, että ei pidä mennä ennallistamaan eikä lannoittamaankaan.
Lopulta saattaa olla, että ennallistamistarve on vain hyvin pienellä osalla nykyisiä soista muuttuneilla turvemailla/muuttumilla/ojikoilla .
Tuossa Ojasen tutkimuksessa 1. kohta on puuta hyvin kasvava suo, jonka hiilitase on ~ – 3,2 ekv-tonnia CO2: a / vuosi. Eli toimii nieluna puun kasvun avulla.
Ja ennallistettuna ~ + 0,5 ekvt / vuosi , eli on hiililähde.
( kun laskettu CH4:n kasvihuonekaasuvaikutus 12 vuoden ajan = 20 x C02:n vaikutus )
Lisäksi tutkimusten mukaan ojitettujen turvemaiden päästöt vaihtelee paljon sen mukaan kuinka etelässä (tai pohjoisessa) suo on ja onko suo karu vai rehevä. Muistaakseni P-Suomen ravinteiset suot oli enimmäkseen päästölähteitä mutta etelämpänä puolestaan selvästi nieluja.
- Lannoituksen päästö (t kaasua/ha/vuosi) ‐ Maa CO2 +1,9 ‐ Maa CH4 ‐0,01 ‐ Puusto CO2 ‐4,9 Ennallistamisen päästö ‐ Maa CO2 ‐1,5 ‐ Maa CH4 +0,04 ‐ Puusto CO2 +1,2 Kertynyt puusto hakataan joka 60. vuosi (=> päästö ilmakehään)
- <a title=”Johtopäätökset
• karut rämeet kannattaa jättää rauhaan!
• r…” href=”https://image.slidesharecdn.com/3-180319072522/95/3-paavo-ojanen-metsnkasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupstt-9-638.jpg?cb=1521445030″ target=”_blank” rel=”noopener”>9. Johtopäätökset • karut rämeet kannattaa jättää rauhaan! • runsastyppisillä soilla • lannoittamalla voidaan vähentää päästöjä vuosikymmeniksi • mutta turpeen hajoaminen jatkuu tai jopa kiihtyy! • pitemmän päälle huono vaihtoehto paksuturpeisilla soilla • ennallistamalla voidaan ehkäistä turpeen hajoamista • metaanipäästön ja puuston kasvun heikkenemisen takia ennallistaminen saattaa kuitenkin aluksi lämmittää ilmastoa • (Paavo Ojanen )
Ennallistamista parempi vaihtoehto olisi rehevien soiden osalta metsittäminen ja esim. tuhkalannoitus. Hiilensidonnan lisääntyminenhän pitäisi saada aikaan mahdollisimman nopeasti eikä vasta joskus vuosikymmenten päästä. Ja tuo 60-vuoden päästä tehtävä hakkuukin voidaan tehdä monella eri tavalla ja käyttää puut vaikka hirsimökkien tekoon ja säilöä samalla hiili niihin.
Perustamalla rehevälle turvemaalle koivikko saadaan saman verran CO2:a talteen jo ensimmäisten 16 vuoden kuluessa kuin luonnontilainen suo sitoo 170-260 vuodessa.
Kuitupuuta on viety ja viedään Ruotsiin Pohjois-Suomesta ja Länsi-Suomestakin varmaan tällä hetkelläkin. Rahtikustannus ei ole kovin iso lyhyellä matkalla.
Niin, melko teoreettista se tulevaisuuden ennustaminen on metsänkasvatuksenkin osalta. vaikka pidemmän aikavälin NNA-laskuissa tulevaisuuden tulot -ja menot vaikuttaakin lopputulokseen sitä vähemmän mitä kauempana ne ajallisesti toteutuu. N. 17 vuoden välein tapahtuneet puun hinnan yllättävät nousutkin sotkee aika hyvin tasaisen hintakehityksen oletuksen, jos niitä sattuu tulemaan tulevaisuudessakin kuten menneisyydessä on tapahtunut.
Toinen mahdollisuus on laskea kannattavuutta esim . vain kassavirtaa seuraamalla. Silloin on helpompi tehdä investointipäätöksiä koska aikaväli on lyhyt ja tulot ja menot näkyvillä paremmin. Mutta riippuu tilanteesta mikä malli sopii kullekin parhaiten kannattavuuden seuraamiseen tai ennustamiseen.
(OOT) Monimuotoisuutta aletaan lisätä mm. soiden ennallistamisella jonkin yrityksen toimesta ihan tosissaan isoilla pinta-aloilla. Toivottavasti ovat huomanneet, että pelkkä puuston kaataminen ja ojien tukkiminen ei uusimpien tutkimustulosten valossa toimi c02 -päästöjen vähentämisessä. Jos pohjaveden pinta nousee liiaksi, alkaa vapautua metaania, joka on hyvin haitallinen kasvihuonekaasu (vaikka hajoaakin n. 12 vuoden päästä.)
Timppa : Oletteko laskeneet paljonko häviätte kun kesän kasvu jää pois päätehakkuumetsän osalta keväthakkuiden takia ?
Kuitupuun hinnassa on korotusvaraa, koska muuallakin kuitupuusta maksetaan ennemmän kuin täällä ja hinta on ollut viime vuodet varsinkin ennätysmäisen alhaalla. Pari kymppiä harvennusmetsän kuitupuulle olisi ihan kohtuullinen hinta eikä mitenkään liioiteltua.Kartellin aikaankin kuusikuidusta sai täällä etelää heikomman hinnan alueella n. 22,5 € /motti päätehakkuulta. Niistä ajoista inflaatio on n. +25 % . Mm. työvoimakulut on nousseet sitä paljon enemmän.
Sahuritkin saa jo nykyään varmaan entistä paremman hinnan sellunkeitoon menevästä hakkeestaan. Kannattavuuteen vaikuttaa muutkin tekijät kuin tukin hinta, vaikka se suurin erä sahureilla onkin.
On niiden lahopystypuiden ja pönttöjen tekeminen hyödyllistä metsänkasvatuksen kannaltakin. Pikkulinnut syövät mm. tukkimiehentäitä, jotka on pienten taimien riesana ja pöllöt syö myyriä.
Itse en ainakaan teetä hakkuita alkukesästä. Toinen vaihtoehto olisi, että merkkaa ennalta pesäpaikat ja niiden ympäristön.
Ei ainakaan kaikki pikkusahat mene konkurssiin, jos vaikka joku menisikin. Tukkia ostaa muutkin hyvin pärjäävät firmat kuin kuitupuuta pääasiassa käyttävät . Ja ostaa ne ulkomaillekin myös pyöreää puuta, jos hinta putoaa liiaksi isojen firmojen toimesta.
Mutta aika paljon pitäisi kuitupuun hinnan nousta, jotta alkais olla sillä tasolla , että kannattaisi sitä erikseen alkaa kasvattamaan. Tukkipuuta pienemmillä kustannuksilla ja nopeammin kuin tavanomaisesti on toimivampi resepti.
