Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Nykyään on käytössä leveätelaisia korjuukoneita, jolle tarvitaan 5 – 5,5 m leveät ajourat.
Suomailla ne puoltaakin paikkaansa kantavuuden takia, jos ei ole mahdollista korjuuseen kunnon talvikeleillä. Mutta tutkimusten mukaan jo 4-4,5 m ajouraleveydellä kuusikon kokonaiskasvu vähenee n. 8 % seur. harvennukseen mennessä. Pääosin hakataan 2. harvennuksissa pikkutukkia ja myös tukkipuuta, joten tappio tulee siitä.
Moneen kertaan on käyty läpi tälläkin palstalla ne konekorjuun aiheuttamat haitat ensiharvennuksilla. Huonomuistisimmat (tai jos ei ole tullut ennen luettua) voi kelata asiat muista ketjuista, niin asiat selviää melkein kaikille ainakin.
Myös omatoimisesti suojeltuja on olemassa melko paljon. Sitä paremmin ne säilyy mitä vähemmän pakollisuutta tuputetaan lisää,varsinkin vääristetyn informaation avulla siivitettynä vaikutus on päinvastainen.
Meilläkin on kotipalstalla n. 5 % suojeltu vapaaehtoisesti kun rantametsävyöhykkeet lasketaan mukaan. Jos laskee mukaan vielä ne alueet, joita ei ole tarkoituskaan avohakata vaikka puusto onkin jo vanhaa, niin 10 % :n suojelu tulee täyteen. Ei näy tilastoissa kuin 1 ha metsälakikohde.
Tähän vois lisätä sen, että avohakkuita aion harkita tekeväni aavistushakkuina, sitten jos kerran aletaan pakottaa ylimääräisillä kielloilla.
Tuo lahotuhojen väheneminen olisi kyllä hyvä lisä harvaan istutuksessa. Ajourat olisi valmiina luontaisen koivun peittäminä. Koivukuidulla liki sama kantohinta kuin kuusella ja uudistuskuluista n. 1100 € säästö 30 vuoden päästä.(4%-korko) . 120 m³/ha kuitupuun kantohinta…
Pintapaineen lisäksi maan tiivistymiseen vaikuttaa koneiden kokonaispainokin, joten pienemmillä koneilla on oma etunsa olemassa ensiharvennusmetsissä varsinkin, joissa liian leveät ajourat laskee metsän kasvatuksen tuottoakin.
Tuo pöllönpoikasen kuskaaminen kuvaajan toimesta edestakasin vaikuttaa varmasti haitallisemmin pöllöön kuin puunkorjuu ympäristössä.
Ilmastonmuutoksesta tuli mieleen tämän päivän uutinen, jonka mukaan turvemaiden metsittämiseen (entiset turvesuot ja kait muutkin avoimet turvemaat?) on saatu mittava EU rahoitustuki .
Kumitelakone varmaan sopivin juuri pehmeille maille. Armeija-ajoista jäi mieleen Bandwagen, joka meni märällä suolla kevyesti ja tais sillä pystyä vedessäkin etenemään.
Jos tehdään laikkumätästys ja kuusen pottitaimet on jalostettuja ,niin siemensyntyiset ra-koivut kasvaa samaa tahtia kuin kuuset. Vesasyntyiset pitää raivata jo varhaishoidossa, ne kasvaa muuten kuusten yli.
Alle 800 kpl/ha taimitiheyttä pidetään epäonnistuneena uudistustuloksena.
Aika vähän , jos ollenkaan, on tutkittu hyvin harvan istutustiheyden vaikutusta metsän kasvatuksen onnistumiseen.
Sellainen tutkimus on joskus tehty, jossa kuusta on istutettu vähimmillään 1200 kpl/ha ja jota luontaisesti syntyneet taimet sitten täydensi. Kokonaan epäonnistuneiksi oli saatu ko. tavalla alle 10 % taimikoista. Sama määrä epäonnistui myös 2000 kpl/ha tiheydellä. Sen tutkimuksen johtopäätökset oli, että 2000 kpl/ha antaa parhaan lopputuloksen, kun 1600 kpl/ha havupuun tainta on min. hyvän taimikon vaatimus.
Kannattavuus mo:n kannalta on sitten eri asia, johon vaikuttaa luonnollisesti muutkin tekijät kuin hyvän taimikon kriteerit täyttävä taimitiheys.
Kovin harva alkutiheys , jos luontaista taimitäydennystä ei ole, voi olla kasvupotentiaalin tuhlausta ennen kuin puut on kasvaneet tarpeeksi kookkaiksi. Liian paksut oksat saattaa olla joskus haittana tukkipuun kasvatuksessa. Mutta toisaalta, jos luontaisesti tulee vaikka koivua, ja koivun kuitupuun kantohinta kun ei juuri eroa kuusen hinnasta , niin kokonaistuotto saattaa parantua. Taimikonhoidoista pitää tietysti huolehtia , jotta koivut ei pääse ylispuiksi taimikossa.
Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat lehdot on jo suojeltu luonnonsuojelulain perusteella ja lehtolaikut suojellaan ja on suojeltu metsälain perusteella. Ja rannoille on jätetty jo pidemmän aikaa aina suojavyöhyke hakkaamatta. Uhanalaisten lajien elinympäristötkin otetaan huomioon suunnittelussa ennen hakkuita, jos niitä on alueella. WWF:n edustaja taitaa luetella lähinnä ”vanhalta muistilta” vaatimuksiaan. Turvemaiden hakkuisiiin saattaa kyllä tulla muutoksia tulevaisuudessa.
Se mitä tarkoitetaan kun puhutaan ”luston leveydestä” tai ” paksuudesta” selviää asiayhteydestä helposti. Ei ole niin iso asia että kannattaisi kenenkään pelihousujaan repia mokoman jutun takia.
Puun tiheys vaihtelee rungon eri osissa paljon enemmän kuin luston leveys. Aivan erilailla eri puulajeilla toisiinsa verrattuna.