Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Vihreiden kansanedustaja Satu Harkki (?) jatkaa lehtikirjoittelulla toisen Sadun omaksumaa virhekäsitystä puun käytön ilmastovaikutuksista, kun kertoo selluun käytetyn puun co2:n vapautuvan kahden vuoden sisään ja siksi pitäisi siirtyä pidempiaikaiseen rakennuspuun tuottamiseen. Sinänsä ihan hyvä tavoite mutta kun ne tarvittavat harvennukset tukkipuun tuottamiseksi ja fossiilisia raaka-aineita kuluttavien tuotteiden korvausvaikutukset unohtuivat taas.
Muovituotteiden korvaaminen puupohjaisilla auttaisi sekin ympäristöä . Sellua tarvitaan siihenkin. Pakkausmuovi elintarvikkeissa on jo kiellossa osassa maailmaa. Mikromuovi saastuttaa vesistöjä varmemmin kuin hiilidioksidi aiheuttaa ilmaston lämpenemistä, koska kasvu lisääntyy kun Co2-pitoisuus nousee.
Muuten; palmuöljy-plantaaseja perustetaan sademetsiä hakkaamalla. Palmuöljyä rahdataan edelleen esim. Eurooppaan ja yli puolet siitä käytetään biodieselin valmistukseen. Loput menee ilmeisesti elintarviketuotantoon ja sitä kautta tukkimaan verisuonia. Mutta se on toisaalta ymmärrettävää : pitäähän kolesterolilääkefirmojenkin saada elää (paksusti) . Vihreiden varsinkin luulisi olevan äänekkäämpiä tuosta, että sademetsiä tuhotaan. Ne ei uusiudukaan päin vastoin kuin suomalainen metsä, joka uudistetaan tai uudistuu itsestäänkin.
PS. Aasinsilta syntyi tuosta : kasvistenolia, jota käytetään elintarvikkeissa vähentää kolesterolia. Sitä valmistetaan puusta ja saadaan sellunkeiton sivutuotteena.
Auto bild-lehti on tehnyt jo yli 250 auton kestotestiä. 100 tkm:n kestotestit kertoo hyvin kuinka kestäviä eri merkkiset ja-malliset autot keskimäärin on.
”Parhaiten menestyneitä on olleet (nolla vikaa) Mazda 6 Sport v. 2004, BMW 130i 2009-13, BMW 528i v. -13-14, ja uusimmilla kriteerillä tehtävissä testeissä kaasukäyttöinen Audi A3 Sb 1,4 g-tron.
Huonoiten menestyneitä on ollut ”vikajättiläinen” Citroen C8 2,2 HDi sekä Peugeot 307 Hdi 110 .Myös vm.2000 VW Polo ja edellisen sukupolven VW Touran kuuluvat samalle listalle.”
Oliko se juuri Espoossa, jossa kaupunki kaavoitti asuinalueita mutta koettaa ensin pakkolunastaa mo:lta puoli-ilmaiseksi maita rakennustonteiksi , jotka sitten myy moninkertaiseen hintaan rakennusliikkeille ?
Samaa tapahtuu varmaan muuallakin mutta varsinkin pääkaupunkiseudulla rakennuspaikat on nykyään kortilla ja hinnat sen mukaisia. Asuminen ja eläminen tulee kalliiksi. Mikähän se ns. metropolin kovan laajentumispakon saa aikaan ? Yksi syy tai sitten seuraus voi olla maakuntien palveluiden jatkuva heikentyminen tai heikentäminen.
” Männyn jatkuvakasvatus tuottaa huippulaatua ”
180 vuotiaita mäntyjä Elimäellä alikasvoksena kasvaneina. Ei ihme että on huippulaatua.
Yhtä hyvään laatuun päästään, jos kasvupaikka on pohjoisempana ja karummalla kasvupaikalla Eikä tarvitse olla edes jatkuvankasvatuksen männikkö.
Biokaasukäyttöiset moottorit ei aiheuta ollenkaan päästöjä. Siinä olisi sopiva polttoaine Suomen kaltaisille pitkien ajoetäisyyksien maille, ja biokaasun valmistuksen kotimaisuuden vuoksi. Sitähän pystyttäisiin valmistamaan myös esim. nurmesta ja jätepuusta eikä aina välttämättä vain jäteruokaöljystä.
Akkujen valmistuksessa tarvittavien metallien louhinta ja liuotus vaatii paljon energiaa ja mm. ammoniakkia ja rikkihappoa, jotka ovat ympäristölle ja myös ihmisille haitallisia. Niistä lähtevät höyrytkin on hengitysilmaa pilaavia.
Uudempien dieselmoottorien typpioksidipäästötkin on jo saatu kuriin urean avulla. Mm. maataloustraktoreissa tekniikka on käytössä.
Isot, paljon kuluttavat vanhat autot kyllä heikentää hengitysilman laatua. Mutta ei kai niitä kukaan aikaansa seuraava enää hankikkaan, vai mitä ?
Ei se FSC-sertifiointi oikein vakuuta, mutta siitä pitäisi kuulemma mo:n saada lisää tietoa (m-uutiset). Miten se lisää metsän käsittelyn monimuotoisuutta käytännössä verrattuna PEFC- sertifioituihin metsiin ? Venäjälläkin on isot alat FSC- sertin piirissä. Siellä tehdään isoja aukkohakkuita (saattaa olla esim. 150 ha ) ja isojen aukkojen väleissä on sitten niitä käsittelemättömiä kohtia siellä täällä. Uudistuminen voi olla hidasta, koska istutus on siellä melko harvinaista. Jos sitä vertaa esim. kotimaisen PEFC:n vaatimuksiin, niin kumpi edustaa paremmin ekologisesti- sosiaalisesti – ja taloudellisesti kestävää metsänhoitoa ?
Voisko joku FSC:hen perehtynyt vastata kysymykseen.
Suojeltuja kohteita pitää olla olemassa kuten Suomessa onkin suhteessa eniten Euroopan maista. Joku puhui mustikan vähenemisestä. Siihen voi olla monia eri syitä ; yksi on ainakin harvennushakkuiden liian vähäinen määrä. Vanhassa sulkeutuneessa metsässäkään ei kasva mustikoita eikä yleensä mitään muitakaan marjoja. Vadelmat, mesimarjat ja kuivempien metsien puolukatkaan ei viihdy siellä. Sieniä voi olla joskus.
Lueskelin Antinpojan suositteleman Pukkalan esityksen hiilenkierrosta avohakkuun jälkeen. Se oli tehty pari vuotta sitten, ja sen jälkeen on muuttunut tilanne tähän mennessä sen verran, että kuitupuusta otetaan uudemmissa ja uudistetuissa tehtaissa entistä enemmän jakeita talteen ennen energiakäyttöä. Ligniinin ja mäntyöljyn talteenottaminen lisää kuitupuun saantoa siitä 50 %:sta ja niillä tuotteilla korvataan fosiilista alkuperää olevia tuotteita mm. fenoleita. Myös jäljelle jäävistä osista tehdään esimerkiksi lannoitteita, jotka nekin korvaa öljyä kuluttavien keinolannoitteiden valmistusta. Lopulta energiakäyttöön jää entistä paljon vähemmän käytetystä puuraaka-aineesta.
Sahanpurustakin valmistetaan nykyisin biodieseliä korvaamaan dieseliä (St1 :n tehtaalla) .
Yksi esimerkki tietovajeesta on ollut Satu Hassin lausunnot, joka vihreän aatteen puolustajana vaati jokin aika sitten sellun keiton lopettamista ja puun käyttämistä uusiin tuotteisiin. Niitä uusia tuotteita valmistetaan , lääkeaineista lähtien, juuri sellusta ja sen keitossa syntyvistä sivutuotteista.
Muutenkin Pukkalan keräämä aineisto, vaikka melko vakuuttavalta vaikuttikin, sisälsi muutamia kysymyksiä herättäviä kohtia. Esim. kantojen jättäminen keräämättä on nykyisin jo paremminkin sääntö kuin poikkeus ja niiden lahoaminen tapahtuu niin hitaasti, että vapautuvat ravinteet lisää puuston kasvua pääasiassa vasta kymmeniä vuosia hakkuun jälkeen, jolloin kasvulisä kertyy liki kokonaan puihin, jotka lisäävät hiilen sidontaa samalla.
Edullisin on se Logosolin moottorisaha käyttöinen apuväline tukin sahaukseen. Mutta vannesahat sitten alkaen n. 3000 € . Joskus oli mielessä hankkia vannesaha , mutta käyttöä pitäisi olla sitten aika paljon, jotta kannattaisi. Säteittäin sahausta niillä olisi hyvä tehdä. Esim. soitinrakentajia saattaisi kiinnostaa hyvälaatuiset eri puulajeista sahatut aihiot. Ja isoja koivun tyvitukkeja voisi sahata pelkoiksi kuivamaan puusepille tai huonekalujen tekijöille, jos heitä sitten enää nykyään Suomessa on.
Kuusitaimikon kasvusta : 1800 kpl/ha ja 1500 kpl/ha istutustiheydellä eroa keskikoossa eh-vaiheessa on rk- lpm:ssa ; tiheämmässä kasvaneet lpm =8 cm ja harvemmassa 10 cm . (Vuokila-80, Nynäs). Eli siis harvemmassa on puut kasvaneet n. 20 l kookkaammiksi ja eh-kertymät olisi suunnilleen samat , jos jäävän puuston rk-luku on norm. Tosin järeämpi kuusikko voidaan harventaa vähän harvemmaksi kuin tiheämmässä kasvanut, jos eh. tehdään molemmissa yhtäaikaa. Joten kertymä karsuu hieman ja tietysti pikkutukkikokokin saavutetaan aiemmin kuin 1800 kpl tiheydessä.
Korj : Tuossa oli kysymys perkauksen jälkeisestä tiheydestä , ei istutustiheydestä. Mutta saman voi yleistää koskemaan kuusikkoja istutusvaiheesta asti, koska jo melko heti taimesta lähtien kokoeroja alkaa tulla eri istutustiheydellä, jos varhaisperkauksesta huolehditaan.
Jossain saattaa sopiva kivilaji lisätä rapautuessaan ravinteiden määrää. Kalkkikivialueilla varmaan nostaa myös PH:a . Happamuus vähenee ja ravinnekierto paranee. Mutta niitä kalkkikivialueita ei taida kovin paljon Suomessa olla (?) . Kyllä se kivisyys saattaa joskus kasvua vähentääkin, jos maata ei löydy tarpeeksi päällimmästen kivien altakaan.