Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Mitä siinä täyssähköautossa on ympäristöystävällistä, kun suurikokoisen akun valmistukseen pitää louhia paljon malmia ja akku, joka kustantaa n. 20 k€, pitää uusia n. 8 vuoden päästä ?
”Päästöissä mennään ensimmäiset 20-vuotta myös hiilen suhteen ennen kuin metsä kasvaa riittävästi .”
Eipä ole noin yksiselitteistä hiilen kertymisenkään suhteen. Jos esimerkiksi tehdään laikku- tai kääntömätästys tuoretta kangasta ja sitä paremmin kasvaille maille, niin kasvu on jalostetuilla taimilla varsinkin sen verran nopeaa, että hiiltä kertyy jo paljon ennen 20 v:n ikää enemmän puihin ja maaperään kuin mitä vähän pintamaata rikkovasta maanmuokkauksesta co2:a on ehtinyt haihtua. Puu kasvaessaan kerää hiiltä puuhun ja maaperään yhteensä n. 1,3 t / k-m³ puuta kohti. Tuossa lähistöllä on vielä suht. pienellä lämpösumma-alueella kasvava pellon istutuskoivikko, joka on kasvanut nyt 13 kesää ja runkopuuta on jo n. 40 k-m³/ha.
Ojitusmätästysten vesistövaikutuksien vähentämisessä on parantamisen aihetta kyllä olemassa.
Rahan säästö tuleekin kuitupuun ensiharvennuksen välttämisen lisäksi kaupanpäälle, jos hyvin käy.
Riippuu tilanteesta. Vieraalla istutetut taimet : 500 x 0,36 s + 75 € /ha = 255 € x 0,7 = 178,50 € . 30 vuotta kasvatusta —> 1,04^30 x 178,50 = 579 € /ha . 13 € x 0,7 x 63 m³ = 573 € /ha.
Jos myös luontaisen taimiaineksen syntyminen on tod. näköistä, niin silloin ainakin kannattaa. Täydennyksen voi tehdä parina seuraavana vuonna, jos on sittenkin välttämätöntä.
Harvoin puuta myyvät ja vähän metsänmyynnistä tietävät mo:t myy helposti puunsa yhdelle ostajalle, joka ei välttämättä käytä lyhyitä tukkipituuksia tai osta sorvitukkeja. Sitä ostajat käyttävät hyväkseen. Arvokkain osa puusta saatetaan viedä kuitupuun hinnalla ja tehdä sillä itse tiliä vaikkapa keräämällä tyvet useammasta leimikosta ja sahuuttamalla ne järeän puun sahaukseen sopivalla sahalla.
Luonnonsuojelun ja metsänkasvatuksen ”yhteinen itressi” voisi olla luontoarvojen säilyttäminen tärkeänä osana metsänhoidossa. Keinoista ei vain taida olla yksimielisyyttä olemassa. Jos esim. hakkuita eikä hoitotöitä ei tehdä, ei luontoarvot siitä oikein parane. Pusikoituvat taimikot ei ole monimuotoisuuden lisäämistä eikä luonnonsuojeluakaan. Liian tiheissä pusikoissa ei viihdy kanalinnutkaan. Jäniksiä ja myyriä ne voi tuoda lisää.
Lahopuustoa on jätetty entistä enemmän metsiin. Sitä pitäisi kuulemma jättää vielä paljon enemmän ja myös muuta puuta hakkaamatta. Liiallinen suojelu voi kääntyä itseään vastaankin jos lahoa tulee niin paljon, että metsän kasvaminen pysähtyy. Se saattaa tapahtua jos esim. kirjanpainajat valtaa kasvavat kuusikot tai tyvilaho valtaa jk:n metsän. Miten käy hiilinielujen ?
Männyn+kuusen sekakylvöä kerran kokeilin laikkumätästetylle alueelle. Rehevimmille kohdille istutin kuusta. Laikkumätäshän ei ole oikein suositeltava paikka kylvölle kuivumisvaaran takia. Yhtään kuusentainta ei lähtenyt kylvöstä mutta männyt lähti hyvin kasvuun. Sekaan tuli vielä luontaista koivua ja mäntyä joten taimia tuli ”riittävästi” joka kohtaan.
Arvokas ylijäreä oksaton kuusityvitukki menee kuitupuun hinnalla mutta ne sahattanee useimmiten kuitenkin jossain muualla kuin alkuperäisen osoitteen sahalla.
Japanintukki on ~ 3,1 m pitkä kuusen tyvitukki, jota sahataan -nimensä mukaan- Japaniin vietäväksi rakennuspuuksi.
Sitä pääosin tyvestäkin tuoreoksaista kuusitukkia kasvaa myös Itä-Suomen pohjoisosissa ja Pohjois-Suomessa.
Sahamies penäsi tukkipuun parempaa laatua kasvuaikaa pidentämällä (M-uutiset). 60 vuotias puu kuulemma höttöä, niin kuin usein onkin. N.100 vuotta pitäisi kasvattaa, jotta tulisi kunnon tavaraa. Siihen voisi vastata, että niin pitääkin, mutta kun pitäisi myös löytyä maksaja sille pitkän ajan kasvatuksen hyvällä tukille ; ei sitä kovin moni harrastuksekseen kasvata ja myy samalla bulkkihinnalla kuin 60 vuotiasta tukkipuuta.
Sama juttu muillakin aloilla: Suomessa on ollut ja lienee vieläkin käytössä lääkkeitä, joista USA:ssa lääketehtaat on joutuneet maksamaan haittakorvauksia potilaille.
Trumpin tullit tuontiautoille ei luultavasti oikein toimi, koska niitä eurooppalaisia autoja tehdään USA:ssa melko paljon ja viedään sieltä muuallekin.
Useimmiten noiden peltoheittojen paras käsittely on kun ei tee niille mitään, jos jotain jo kasvavat. Yleensä aina korkeammat uudistuskulut kuin tavallisilla metsämailla. Siksi niille aikoinaan maksettiin metsitysavustusta, kun ei muuten olisi kannattanut uudistaa kuin tulevaisuuden metsiksi metsäyhtiöiden ja valtion kannalta kannattaviksi.
Jättäisin ainakin parhaimmat kuusipuskat kasvamaan tukkipuiksi asti ja hieskoivupuskat kuitupuiksi asti. Korkeintaan isot aukkopaikat istuttamalla alulle ja kun on eh:n aika, niin sitten samalla kuusitukit ja muut entisen sukupolven puut myös pois.
Metso-ohjelmaan ei niitä saa kyllä menemään. Ei ehkä ole perusteita. Hakamaat ja metsäniityt on muita arvokkaita elinympäristöjä mutta niitä ei ne pellot liene.