Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Melko pitkään ne harvennusmallit oli kuten nm. pihkatappi kertoi. Pientä viilausta niihin on kuitenkin tehty mutta sama päämäärä eli ainespuumäärän saannin maksimointi ja kannattava puun korjuu on ykköstavoitteena . Tosin jo 2ooo-luvun suosituksissa on myös puhetta mo:n muiden tavoitteiden huomioon ottamisesta, mm. laatukasvatuksesta ja lyhyemmän kiertoajan kasvatusmalleista.
Kuusikoiden harvennuksesta saattaa syntyä ongelmia, jos esim. ei ole sopivat hakkuukelit ja maaperä on pehmeää tai harvennetaan liian harvaksi ja jäävä puusto ei sitten pysy kunnolla pystyssä myrskytuulissa.
Suositusten sopivimmat taimimäärät eri metsätyypeille on kompromisseja kuten esim. oikea ensiharvennuksen ajankohtakin useamman eri muuttujan kesken. Mutta puun kasvatuksen taloudellinen kannattavuus on muuttunut, kun puun myyntihinnat ja puutavaralajien hintasuhteet on muuttuneet vuosikymmenten takaisista. Entistä paremmin kasvuun lähtevät taimet ja hyvin toimivat muokkausmenetelmät on myös vähän muuttaneet tilannetta. Mutta suurin muutos on ehkä tapahtunut työn hinnan ja puun kantohintojen välillä.
PPA muuten saattaa olla joskus sama kahdessa toisiaan vastaavassa metsikössä mutta jos toinen on kasvatettu oikein harvassa, niin puiden runkomuoto on siellä muuttunut ja sama PPA ei merkitsekään samaa kuutiotilavuutta tiheämmässä kasvatetun kanssa.
Ulkomailla varsinkin voi olla hankalampi rasti saada käteistä mistään jos korttitoiminnot on pois pelistä. Jos käteinen poistuisi kokonaan käytöstä, niin se olisi pankkien/kaupan kannalta hyvä asia. Valvonta ja asiakkaden sitouttaminen entistäkin helpompaa. Ei ole kuitenkaan yksilönvapauden ja tietosuojan kannalta mikään tavoiteltava tilanne.
Ojitettu suo on muuttunut ojikko -muuttuma- vaiheiden jälkeen turvemaaksi, jonka puunkasvukyky on vastaavan kangasmaan tasolla. Niitä turvemaita on suht.paljon Suomessa . Oliskohan noin viidesosa kaikista metsämaista(?). Hyvin kasvavat turvemaat kyllä sitoo hiiltä paljon ja kompensoi mahdollisia maaperäpäästöjä.
Entisten turvesoiden metsitys nopeakasvuisilla puulajeilla (koivut/pajut/lepät) sitoisi hiiltä jo ensimmäisten 10-20 vuoden ajalla hyvin paljon. Joidenkin esittämät arviot niistä ”liki 100 vuotta kestävistä hiililähteistä” turvemailla ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Kahden vuoden korjuuaika on futuuri joka suojaa ostajaa mahdolliselta hinnannousulta mutta myyjälle ei ole vastaavaa olemassa. Joskus oli sopimusmyyjillä (ja on osin vieläkin rajoitettuna) hintatakuu. Se oli takeena että ei mene puut liian halvalla samana vuonna tehtyjen kauppojen kanssa jos hinta nousee.
Futuurikauppa saattaa tosin irtautua kokonaan reaalikaupan hinnoista, kuten kävi joskus aikoja sitten (olikohan) Hollannissa tulppaanikaupassa, joka oli ensimmäinen spekulatiivinen futuuríkauppa kohde. Siitä tuli ihan ”tuurikauppaa” kun hinnat nousi pilviin ja lopulta kait paljon henk.koht. konkursseja ym. vähemmän mukavaa.
”Robottiauto kiilasi moottoripyöräilijän ojaan” Tuo uutinen oli vasta lehdessä. Eikä ole ainoa sitä lajia.
Kehitysvaiheessa ovat vielä robottiautot. Eikä koko digitalisaatio ole niin auvoista kuin joskus annetaan ymmärtää. Setelirahastakin halutaan luopua kokonaan mutta sähköiset palvelut-ja toiminnat pankkimaailmassakin ovat haavoittuvia ja toimivat välillä miten sattuu. Joku kertoi kuinka oli Ruotsissa yrittänyt maksaa isohkon summan ostoksestaan korttimaksuna ja odottanut tapahtuman selvittelyä 4,5 tuntia eikä olleet saaneet toimimaan ”helppoa korttimaksua”. Lopulta myyjä oli sanonut suomalaiselle asiakkaalle, että mene kotiisi ja maksa sitten sieltä.
Oma lukunsa on palveluiden käyttäjien tietojen myynti ja hakkerointi ties mihin tarkoitukseen (rahan keräämiseen yleensä). Se on lisääntynyt jatkuvasti.
Mätästys on melko vaativa laji sekin. Mätästäjä kertoi kuinka MH:lla tehtiin risukasojen päällekin niitä mättäitä. Koetin opastaa että ei onnistu se homma kun on niin kuivaakin. Melko hyvin onnistui mutta muutama mätäs silti nökötti risujen päällä. ”Minkä nuorena oppii, siitä on vaikea oppia vanhempana pois”- vanha totuus toteutui siinäkin .
Maalajista pääosin riippuu kuinka kauan pysyy riittävä kosteus maassa , jos sadetta ei tule.
” Puuki taitaa enemmänkin tässä kuviossa jutustella mututuntumalta. Onko tuosta jotain kättä pidempää vaiko mielikuvaleikkiä? Miksi suositus ei kulje tuota rataa jos se kerran on mielestäsi NIIN hyvä tapa. ”
Tuon vastauksen saat ihan itse pähkäillä mieleiseksesi. Minulle riittää että oma mielipide asiasta on muodostunut opettelun, opiskelun ja muutaman julkaistun tutkimuksenkin avulla.
Harvemmassa ku-kasvatus antaa tukkia aiemmin eikä ole sama missä kasvattaa, ja eri puulajeilla erilaiset kasvatusohjeet tietenkin. Kuusi myös kestää paremmin harvennuksen, myös yläharvennuksen, kuin mänty. Metsän ikäkin vaikuttaa kuinka nopea tai hidas on kasvureaktio.
Taimikonhoitoa ei tarvitse tehdä sen useammin vaikka tiheys onkin vähän norm. alempi. Ne harvemmassa kasvavat kasvattaa oksansakin pidemmiksi kuin tiheämmässä kasvavat. Ja luontaista täydennystä tulee ainakin täälläpäin lehtomaisen kankaan kuusikoihinkin yleensä riittävästi.
Tuo rivi-istutus varmaan myös kokeilemisen arvoinen. Siinähän maaperä pysyy metsikön alkuvuosikymmeninä lämpimämpänä kun rivivälit on leveät ja aurinko lämmittää latvuksiakin vähän erilailla kuin tasaisen tiheässä metsässä. Ravinteiden ja veden kierto parantuu tod. näköisesti.
Nyt taisi käydä niin, että Jeesman ymmärsit väärinpäin tuon minun laskelman.
Laskin 4%.n koron säästölle, joka syntyy harvemmasta istutuksesta. 30 vuoden päästä se summa vastaa about 60 m³:n arvoa 13 €:n mottihinnalla. Ja puuta voidaan silti harventaa siitä kohteesta mutta keskikooltaan tavallista eh-puuta isompana ; poistuman kpl määrä pienempi mutta saanto jo osin tukkikokoa.