Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. ”
Luvanvaraisia ne kunnostusojitukset on olleet jo aika kauan. Isommille hankkeille on tarvittu ympäristölupa ja pienemmillekin selvitys vesiensuojelutoimenpiteistä eli toimenpidelupa.
Uudisojitukset on lopetettu jo muutama vuosikymmen sitten.
Joo, aikalailla kaikki paakkutaimet yleensä selviää, jos on lähtötilanteessa tehty oikein. Mättäät sopivan korkuisia, taimet kunnollisia ja istutus onnistunut eikä heinä tai vesakko pääse tukahduttamaan. Ei ne hyvin kastellut paakutkaan ehdi kuivaa, vaikka pidempi kuivakausi olikin, jos ei sitten liian pintaan ole istutettu.
Voi laskea niinkin, että esim. 500 kpl/ha tainta vähemmän vastaa 30 vuoden päästä yhden hyvän ensiharvennuskertymän (n. 60 m³/ha) tuloa. Ainakin jos maanmuokkauksen on saanut norm. edullisemmin.
Juuri joku taisi edellä kertoa, että max tuoreoksa on kuusitukilla 7 cm. Samalla hinnalla menee kuin ohutoksasempikin eikä ne oksat ehdi 7 cm:ksi kasvaa ennen päätehakkuuta kuitenkaan .
Ensiharvennus = 1. harvennus joka tehdään taimikonhoidon jälkeen ja jossa saadaan myyntikelpoista puuta. Ei sen ensimmäisen harvennuksen puiden ole pakko olla niin pieniä , että niistä ei saisi jo pikkutukkeja tehtyä.
Jees-miehelle : ei niitä ainakaan kaikkia naapurin tekemiä virheitä kannata metsänuudistamisessakaan apinoida .
Taimikon optimitiheys vaihtelee kasvupaikan mukaan ja harvempi kasvatustiheys nopeuttaa järeytymistä, jos taimikonhoidosta huolehditaan . Jos hakkuutuloja saadaan esimerkiksi 5 vuotta norm. aiemmin nopeamman järeytymisen ansiosta, niin sillä on myös merkitystä kannattavuuteen. Suositustiheydet on hyvä lähtökohta mutta niitä voi soveltaa tilanteen mukaan.
.
Varmaankin on niin että vastaa erikoistyveä, kun kaksi eri hintaa oli koivutukille tilastossa.
Havutukkien hinta n. 77 € ei sekään kuulosta ihan huonolta hinnalta.
Olisi jonkin verran koivun erikoistyviäkin mistä myydä, mutta ei ole ostajia näillä kulmilla, joten polttopuuksi menevät jossain vaiheessa.
Riittää norm. olosuhteissa n. 1300 kpl/ha. Mätästäjä teki aluksi kääntömättäitä n. 2 m välein . Kävin sanomassa kuskille, että turhaan teet liian tiheään, kun vähempikin riittää hyvin. Kuusta voi tosin istuttaa vähän tiheämpäänkin (kannattavuuden kärsimättä), jos vaikka myy osan puista joulukuusiksi. Kuusen pituuskasvu ei vielä kärsi harvuudesta , jos taimitiheys ei mene sitten esim. reilusti alle 1000 kpl/ha. Luonnontaimia tulee yleensä lisäksi, ja jos ei tulekaan, niin kuuset kasvaa aikaisemmin ensiharvennuskokoon vähän harvemmassa asennossa.
CO2-lukema voisi olla ”säästetty päästö” verrattuna samaan energiamäärään , jos olisi tuotettu fossiilisella polttoaineella. Ylimenevästä energiasta saa muistaakseni 2- 3 snt/kwh.
Miten muuten veden lämmitys tapahtuu paneelien kautta ? Saako tavalliseen vesivaraajaan liitettyä erillisen vastuksen, joka toimii aurinkoenergialla ?
Ihan hyvät näyttäisi olevan tienvarsihinnat naapurissa. Koivuvaneri 115 €. Kuitupuut n. 43 €/kiinto.
” Sementin, muovin teräksen ja alumiinin ympäristöhaitat on vasta ilmestyneen uuden tutkimuksen mukaan paljon luultua suurempia” (uutiset).
Puun käyttö korvaavana materiaalina sopii hyvin useimpiin noista materiaaleista tehtyihin tuotteisiin. Kertakäyttömuovit ollaankin jo kieltämässä EU:ssa. Mikromuoviroskat kun pilaa vesistöissä planktonien ja myös kalojen elinolosuhteet.
Metsänhakkuut ja puun kestävä käyttö on huomattavasti pienempi haitta ympäristölle kuin esimerkiksi ko. fossiilista alkuperää olevien tuotteiden käyttäminen. Varsinkin Suomessa, jossa on edelleen voimassa uudistamisvelvollisuus avohakkuualueillakin.
Luontojärjestöjenkin kannattaisi miettiä ”vähemmän haitan kannalta” kantaansa puun käyttöön. Luonnonsuojelu ja metsän taloudellinen käyttö voidaan yhdistää järkevällä tavalla.
Tuontisapuska ei ole pääsääntöisesti parempilaatuista kuin kotimainen vaan päin vastoin kuten Anneli jo kertoikin.
Viime syksyn sateet esti sadonkorjuun suurilla alueilla Suomessa. Tämän kevään kuivuus yhdistettynä siihen voi johtaa ruokapulaan. Jos se tapahtuu ( toivottavasti ei) sitten nähdään kuinka ruokahuolto pelaa (=tai ei pelaa) ulkomaalaisen entisen halvan (kallistuneen) ruoan kanssa.