Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
” Osmo Soininvaara: Jos lasketaan valtion tulot ja menot pääkaupunkiseudulla ja katsotaan ministeriöiden menot ja esimerkiksi presidentin palkka tueksi Helsingille, valtio kerää pääkaupunkiseudulta selvästi enemmän rahaa kuin käyttää sinne. ”
Entäs ne verotulot , jotka yhtiöiden pääkonttorit maksaa Helsingissä ?Lisäksi suuri palkkaisia pomoja verotetaan myös paljon. Osmo ei laske niitä mukaan taseeseen.
Pääkaupunkiseudun kalliimmat infran rakentaminen, tontit, asunnot ja vuokrat rasittaa asumistuen ja muiden tukien kasvavalla tarpeella kansantaloutta suhteessa enemmän kuin muualla maassa.
” Ei kait se enskan kuidun kantohinta ole kuin 1 %:n luokkaa? ”
Laskin, että 4 mottia menisi tonniin sellua, mutta kantohinta laskelmassa on yläkanttiin 16 / 18 € , tosin ensiharvennuspuun hinta on paljon heikompi, joten keskihinta laskee vähän.
Sellutonnin lisäarvosta : Kun myös ligniini saadaan talteen, puusta saadaan 10 % lisää entisen 40-50 % :n lisäksi . Arvokasta mäntyöljyä sellutonnista saadaan 20 – 50 kg. Niistä tehdyt biotuotteet on paljon arvokkaampia kuin bulkkisellusta saatavat. Mm. lääkkeitä ja fenoleita, jotka korvaa öljypohjaisia tuotteita esim. maaleissa. Tekstiilikuiduilla voidaan korvata keinokuituja ja maanviljelysmaata vaativaa ja luontoa enemmän rasittavaa puuvillan kasvatusta ja käyttöä.
” Sellufirmojen sahat on tuloksessa sellun kanssa samassa ja sahauksen tavoite on kuitupuun saannin turvaaminen ja sellun tuloksen peittäminen. Vai onko joku löytänyt jostain sellufirman pelkän selluntuotannon tunnuslukuja. ”
Kyllä firmoilla saha-ja puutuotteet on nykyään erillään sellunkeiton-ja sen sivutuotteiden yksiköistä. Biojalosteetkin voi olla ja usein onkin erillään selluntekoyksikön tuotanto- ja kannattavuusluvuista.
Sellun hinta on noussut ja on jo 1230 $ / tonni. Kuitupuun kantohinta on n. 6-8 %:a sellutonnin hinnasta . Siihen lisäksi sivutuotteiden hinta.
Omakustannushinta istutetuille taimille kantohintana olisi nykyhinnoilla 3 %:n korolla n. 25 €/ k-m³ ensiharvennuspuuta 30 vuoden kasvatusajalla.
Se onkin mielenkiintoinen väittelyn aihe, kumpi elättää kumpaa; kaupungit maaseutua vai päinvastoin.
Pääkaupunkiseutu kerää korkeimmat verotulot isojen yhtiöiden pääkonttorien ja valtion laitosten tuloista ja -niiden palkkatuloista. Mm. S-E:n pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Tulovirta koostuu pääasiassa maakunnista kerättävistä alkutuotannon tuotoksista. Puun myynnin pääomavero menee sekin kokonaan valtion rahasäkkiin. Kuntien saamat valtion avut, jotka on viime aikoina olleet pienenemään päin, ovat palautusta menetetyistä verotuloista.
Asutuksen keskittäminen suurimpiin kaupunkeihin, varsinkin pääkaupunkiseudulle, aiheuttaa sosiaalimenojen ja tukien tarpeen kasvua mm. asumisen kalleuden takia. Joidenkin ryhmien päämääränähän näyttää olevan maaseuden alasajo hivuttamalla ; esimerkiksi yksitysautoilu on tehty kalliiksi, ja koko ajan kalliimmaksi se tulee tulevaisuudessakin osin myös tieverkon rappeutumisen vuoksi . Samaan aikaan kun vaaditaan julkisen liikenteen lisäämistä ja siihen käytetään paljon rahaa (esim. länsimetron tapauksessa), maaseudun julkinen liikenne ollaan miltei lakkautettu.
” Onko kukaan käyttänyt penkki menetelmää? ”
Minkälaista penkkimenetelmää tarkoitat ? Joskus tehtiin pellonmetsitysalalle täysmuokkaus, jossa syntyi korkeat penkit istutusta varten. Hyvin niissä lähti koivut kasvuun.
Nyt täällä vihdoin tulee ihan kunnon sadekuuroja. Kuusen istutuksetkin jo melko kuivia joten tulee tarpeeseen.
Kuitupuun hinta ei nouse merkittävästi ennen kuin tarjonta vähenee tai kysyntä kasvaa tarpeeksi paljon. Puun lisäkäyttö öljyn korvaajana mm. nanosellusta tehtävissä tuotteissa lisää kysyntää jossain vaiheessa.
Metsäteollisuus vähentää ”harvempien metsien” pidemmät kuljetuskulut puun ostoissaan kantohinnasta. Vastaavalla tavalla kuin korjuukulujen nousu vähennetään jatkuvankasvatuksen metsissä tai harvennushakkuissa.
Mitä tulee Kainuun metsien heikkoon vuosikasvuun, niin pääosin ”harrastelija” on ihan oikeassa. Mutta on niitä kuivia kankaita ja karuhkoja turvemaita paljon paremmin kasvavia alueita Kainuun korkeudellakin. Toisin paikoin melko runsaastikin. Pohjoisen (mä-) tukkipuun hyvä laatu on se juttu, jota arvostaa mm. Lieksan ja Nurmeksen sahat ostanut Itävaltalaisyhtiökin.
Avohakkuukielto ei lisäisi metsien monimuotoisuutta. Esimerkiksi lehtipuun ja lahopuun lisääminen ei parane jatkuvalla kasvatuksella vaan päin vastoin niiden määrät vähenisi.
Turvemaiden vesiongelmat on joskus pahoja. Maanmuokkaustapojen kehittäminen ja vesistojen entistä parempi suojelu varsinkin ojitusmätästyskohteilla on tärkeää. Turvemailla jatkuvakasvatuskin on yksi hyvä ratkaisu, jos edellytykset sille muuten on sopivat.
Koko yhtiön tulos voi olla liki 1 miljardi / vuosi . Ja niitä tehtaita on useita. Tietysti kiinteät ja muuttuvat kulut pitää vähentää liikevaihdosta ennen tuloksen laskemista. Mutta oheistuotteiden kanssa tulos on silti hyvä tai jopa erinomainen.
Savikot on yleensä liian tiiviitä ja hapettomia jotta ra-koivu niissä kunnolla kasvaisi. Turvemaillakin pitäisi olla kivennäismaata turpeen ohella. Muuten pitää lannoittaa, jos ra-koivusta kunnon metsän aikoo paksuturpeiselle rehevälle suomaalle saada. Liika märkyys on toinen este, jos ei ole ojitettu .