Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
On niitä kasvumalleja päivitetty sen mukaan kun on huomattu, että eivät vastaa enää todellista kasvua. Viljeltyjen kuusikoiden kasvu on parantunut , lämpösumman nousun, parantuneiden muokkausmenetelmien (pääasiassa laikkumätästys), siirron (jota on tehty jo vuosikymmeniä aiemminkin) ja jalostushyödyn vuoksi. Koivun jalostuksen vaikutus kasvuun on suurempi kuin kuusen. Kuusella 15-20 % ja koivulla parhaimmillaan 35 % luontaiseen alkuperään verrattuna.
Puulajien väliset vertailut on melko hankalia senkin vuoksi, että pitää tietää millä lämpösumma-alueella verrataan ja millä kasvupaikkatyypillä. Toiset puulajit kasvaa suhteessa paremmin etelämpänä kuin toiset jne..
Se on hyvä juttu, jos maksavat jotain lisiä. Parempi kuin se ”vanha ML:n tapa” oli aikoinaan – ostaa kuitupuun hinnoilla pikkutukitkin.
Onhan se sahakuidun hinta varmaan parempi kuin 16 / 14 € motilta. Ei kylläkään ole kuitupuun piilohinta vaan pt on oma puutavaralajinsa.
Esimerkiksi SE:n saha- & puutuote – osasto teki voittoa v. -17 liki 7 % liikevaihdostaan.
Sahatavaran vientimäärät on nousseet ja hinnatkin jonkin verran. Tällä hetkellä Kiinan viennissä pieni notkahdus mutta tulevaisuudessa hyvät vientinäkymät sinnekin, koska eivät hakkaa Kiinassa enää omia luonnontilaisia metsiään.
” Hämmästyksekseni huomaan että pikkuhiljaa aletaan osata tuoteen valmistusaikakin laskea tuottolaskelmiin mukaan. Toinen kerta jo kun havainnoin tällaisen hämmstyttävän piirteen Metsälehden keskustelupalstalla noin kymmenen vuoden seurantajaksoni aikana. ”
Ei ole Jees-mies lukenut samaa keskustelupalstaa, jos ei ole huomannut kuin pari kertaa ko. asian olevan keskusteluissa 10 vuodenaikana.
Koivun kasvatus, siellä missä se onnistuu hirvistä huolimatta, voi olla kannattavampaa kuin kuusikon. Taimikonhoitokuluja ei juuri ole ja aikaisemmat hakkuutulot lisää kannattavuutta korkeammilla laskentakoroilla laskettaessa. N. 40 vuoden iässä koivu ehtii kasvaa ~ 50 m³ enemmän puuta kuin kuusi(Mt-kankaalla) . Siinä vaiheessa jos pannaan jo kaikki koivut pinoon, niin vaikka kuusi alkaa parhaan tuottokasvunsa vasta sen jälkeen, niin koivikon hakkuutulot hyvin sijoitettuna tuottaa paremmin kuin kuusikon kasvun odottelu, kun uusi puusukupolvikin ehtii kasvaa tovin ennen vastaavan kasvupaikan kuusikon päätehakkuuta.
Pieni koivusekoitus ei juuri alenna kiertoajan kokonaistuotosta kuusikossa. Eniten vaikuttaa ne kantohinnat, joista ei ole varmaa etukäteistietoa olemassa. Kun koivutukin hinta oli lähes sama kuin kuusella ja ko-kuidun hinta vain 60 % ku-kuidun hinnasta, tehdyn vertailun (2000-luvulla) voitti niukasti kuusikon kasvatus. Nyt koivukuidun hinta on miltei sama ku-kuidun kanssa mutta tukin hinnoissa on iso ero. Jos koivutukeille saisi kunnon hinnan, koivun kasvatus kuusikon seassa voittaisi pelkän kuusikon kasvatuksen tuloksen.
Jätkän ”tiedot” tilinpäätöksistä on ihan puutaheinää. Isojen yhtiöiden sahat(+puutuotteet) on tehneet ihan kelpo tulosta viime aikoina, ei nollatuloksia . Ja toinen väärä tieto on tulos ostettua puukuutiometriä kohden, joka ei ole läheskään 200 € /k-m³. Eikä niitä tietoja ole saatavissa maakohtaisesti.
Lakot on varmasti hankalampi ongelma teollisuudelle kuin puun hinta, joka on laskenut jatkuvasti . Puun hinnan pieni nouseminen (esim. jos kuitupuun hinta nousisi vaikkapa 30% , se ei vastaisi vielä edes inflaation vaikutusta 2000-luvun alusta) ei ole mikään ongelma. Lakkojen vuoksi kauppasuhteet saattaa kärsiä ja siitä on aina haittaa kovasti kilpaillulle vientiteollisuudelle.
Esimerkiksi v. -15 kun uusi Kemera-tuki tuli voimaan, puunostajat kuittasi tuen itselleen laskemalla tukea vastaavasti kantohintoja. Siinä on yksi esimerkki ”metsätalouden pitää kannattaa omillaan ilman mitään tukia”- kommentoijalle kuinka hinta määräytyy markkinataloutta hämärästi muistuttavilla oligopolisilla markkinoilla. Ilman tukia pitäisi tietysti metsänkasvatuksenkin kannattaa mutta kun sitä ei ole tehty mahdolliseksi .
Maastokelpoisuus voi olla tuon koneen ongelma. Kun etu- ja takapyörien väli on pitkä, ei taimikossa liikkuminen ilman taimivaurioita ole kovin helppoa. Harvemmin ne jätettävät taimet kasvaa suorissa riveissä.
Ei se ihan noin harvinainen joka paikassa ole. Sekapuuna iäkkäämmissä metsissä kasvaa yl. ne parhaat koivut.