Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Niin, riippuuhan se minkälaista tavaraa ollaan sahaamassa ja viemässä. Bulkkitavaran hinta ei ole kummoinen, mutta jos viedään vaikkapa oksatonta höylättyä männyn pintalautaa, on sen kuutiohinta muuta kuin 210 € / kuutio . Saattaa myös esimerkiksi Japaniin vietävän mitallistetun ja laatuluokitellun rakennesahatavaran hintakin poiketa keskimääräisestä vientihinnasta. Tolloimmankin luulisi käsittävän että kaikkea ei kannata, eikä myydä aina keskihinnalla ulos.
Vain vähän kuitupuuta kalliimmalla kantohinnalla myytävän pikkutukin sahauskin on yleensä kaupallisesti kannattavaa hommaa. Siitä saatavasta sahatavarasta voi vaikka tehdä clt-rakennuselementtejä tai myydä paaluiksi etelänmaihin.
Tuossa on jo yritystä ratkaista taim.hoidon koneellistamista. Mutta koneenrakentaminen näkyy olevan vielä vaiheessa. Voimanlähde taitaa puuttua tai sitten tuo on tarkoitettu vain rinnemaille alamäkiajoon.
Mikä saha ostaa noita erikoistyviä ? Voisi kannattaa kerätä rekallinen kauempaakin ja myydä heille perille vietynä. Jossain oli laatuvaatimuksena yli 25 cm latvasta, oksaton ja ilman mitään vikoja, paitsi ns. kovaa lahoa sai olla puun keskellä jonkin verran.
Kuitupuun hintatilasto ei kuulemma pidä paikkaansa, koska hintalisiä ei sinne kirjata. Mutta en usko, että kuitupuusta kukaan olisi myydessä saanut samaa hintaa kuin tukkipuun hinta on, kuten jonkun (olikohan mhy:n mies) mukaan olisi käynyt.
” Viitasaarelainen saha on tehnyt positiivista tulosta jo 9 vuoden ajan. 48 milj. liikevaihdosta 1,1 milj. euroa voittoa. ”
Jotkut ainakin kuulostaa pärjäävän kohtalaisen hyvin. Omavaraisuusastekin parantunut reilusti, kun pystyneet velkoja maksamaan pois. Voittomarginaalihan lasketaan kaikkien menojen, mm palkkojen ja investointikulujen jälkeen jäävästä tulosta.
Joku oli laskenut, että sen Saharan meren syvyyden pitäisi olla useampia kilometrejä, jotta olisi huomattavampaa vaikutusta merien vedenpinnan laskuun. Aikamoinen kaivuu-urakka, jos sinne aiottaisiin saada riittävä kuoppa aikaiseksi.
Saharan laskeminen täyteen merivettä oli jo Jules Vernen tarinoissa aikoinaan esitetty idea jota joku di kait esitti lehden artikkelin mukaan ratkaisuksi mahdollisen meren pinnan nousun hillitsemiseksi. Pilkkuvirhe laskelmassa vain taisi vesittää sen idean, kun merten pinta ei laskisikaan esitettyä 1,3 m vaan vain 1,3 cm .
Kantohinta kuitenkin tukilla 3 x parempi kuin kuitupuulla. Jos on hyvä laatu ja saa suht. paljon tukkia ja kasvaa ra-koivu hyvällä kasvupaikalla, niin ei ihan kuituna ehkä kannata myydä.
2000 kpl/ha jos on tiheyttä ja tuon kokoluokan puita , niin olen samaa mieltä kuin k:ssa-oleva, että sitä varovasti harventamista kannattaa jatkaa aluksi edelleen. Runkoluvun pitäisi olla n. 1100 kpl( jo ennen harvennusta), jos valtapituus on 17++ .
Noinhan se on yritysmaailmassa pääosin . ”Parhaimpia” asiakkaita on varattomat, joilla ei ole aikomustakaan maksaa laskujaan .
Metsäyhtiöt myyneet paljon metsiään huonon tuoton takia vaikka omat metsät on valjastettu omaan pääasialliseen tarpeeseen eli kuitupuun kasvatukseen. Turha syyttää yksityisiä huonosta metsänhoidosta, koska kuitupuun hinnat on laskettu tarkoituksella liian alas.
Metsänhoito-ohjeistuskin on yleensä firmojen tarpeita korostava. Yksityisillä on omiakin tavoitteita metsänhoidossaan, jos ovat edes jonkin verran itse perehtyneet siihen.