Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ei kun Luken, St1:n ja ilmatieteenlaitoksen tutkimusta puun hiilensidonnasta. Vesitutkimus lienee eri juttu. Vaiko sitten sama ?
Sahanpurusta St1 tekee bioöljyä Kajaanissa. Tehnyt jo muutaman vuoden ajan.
M-hallituksen vuokramökeillä on ylisuuret vuokrat. Sama hinnoittelutyyli kuin pääasiassa ay-liikkeiden omistaman vuokra-asuntofirman lukaaleissa, vaikka ko. firmasta osinkoja jaetaan ilman verojen maksua. Useimmilla paikkakunnilla yksityisillä on matalammat vuokrat ja usein vielä paremmat asunnot.
Hiilinieluja tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän tutkimuksen (Liski, ML-uutiset) mukaan, koska energian kulutus lisääntyy. ”Suomen 30 %:n bioöljyn osuus vaatii tuontia” . Parempi tapa olisi siis lisätä metsän kasvatusta kotomaassa. Bioöljy yhtiö St1 on osallisena tutkimuksessa, joka liittyy puun kasvatukseen.
Pienyrittäjien verotus on Suomessa korkea eikä kannusta satsaamaan yrityksen kehittämiseen kuten esimerkiksi Virossa, jossa veroja ei tarvitse maksaa yrityksen kehittämiseen käytetystä tulosta. Lisätyövoiman palkkaaminen on tehty liian hankalaksi. Mutta tulee varmaan muuttumaan joustavammaksi ja kansantalouden kannaltakin tuottavammaksi jossain vaiheessa.
Hieskoivun kasvatuksen kannattavuudesta on tehty ainakin yksi tutkimus Suomessa. Verkasalon Erkki on tutkimuksen tekijä.
Jos palataan vielä jk:n ja tasaikäisen kasvatuksen kannattavuuden vertailuun, niin selvisi ainakin miksi eräänkin esityksen mukaan jk on paljon kannattavampaa : kasvut oli laskettu päin /C :ttä . Tasaikäisen ja jatkuvankasvatuksen MT-kuusikossa tasaikäisen keskikasvut oli laskettu olevan n. 3,8 m³/ha/a ja jk:n 5,2 m³/ha/a . Ei ole lähtöarvot kohdillaan.
Ilmankos arvoisa esityksen laatija kehotti lopussa , että kannattavuusvertailua kannattaa tehdä itsekin, jos asia ei aukene muuten.
Lintujen vähenemisen syy on usein juuri se, että niitä metsästetään muualla liiaksi.
Pikkulinnuistakin mm. pohjansirkku- ja kultasirkkukannat on enää murto-osa vuosikymmenten takaisista koska Kiinassa niitä syödään. Kolmas täällä pesivä sirkkulaji (jonka nimeä en muista) on suosittu herkkuruoka Ranskassa. Sirkkujen elinolot on täällä parantuneet metsien pusikoitumisen seurauksena, mutta kummasti vain linnut vähenee.
Kanahaukasta samat kokemukset kuin edellä kirjoittaneillakin.
Kun kuitupuufirmat on saaneet sakotkin hintatietojen vaihdosta, niin onhan se kartelli ollut olemassa tietenkin.
Hintaerot on suuret edelleen. Kun esimerkiksi Latviassa satamahinta on yli 50 € /k-kuutio , niin ei kotimaan tienvarsihinnat ole lähelläkään sitä. Tehtaalle vienti maksaa 100-200 km n. 6 -7 €/k-m³ ja tien varressa hinta n. 30 € /k-m³.
Sitä ihmettelen, että metsänomistajien ”omistama” firma oli ainut joka ei antanut anteeksi oikeudenkäyntikuluja kartelliasiassa oikeutta hakeneille yksityisille mo:lle.
Hakkuutähteet häviää aika vähiin , jos moto ei pui niitä isoihin kasoihin. Puun kasvua lisäävät vielä yli 10 hakkuusta vaikka toisaalta taimikko ei vielä tarvitse ravinnelisäystä alkuvaiheessa. Kantojen vaikutus maaperään ja niiden lannoitusvaikutus on vielä paljon pitkäaikaisempi, voi vaikuttaa 40 vuotta.
Harvennuksilla hakkuutähteiden keruu on parempi jättää kokonaan tekemättä.
Tuo hieskoivun kasvun ”ihme” selittynee sillä, että eri puulajien kasvuja on verrattu samalla kasvupaikalla eli nevalla eikä paremmilla kasvupaikoilla.
Helppo uskoa että kuitupuuksi voisi koko hieskoivikon hakata jo 23 vuotiaanakin. Viime vuonna tehtiin ensiharvennus vuonna 1994 istutettuun hieskoivikkoon , joka kasvaa turvemaalla.
Rauduskoivut alkaa olla samaa kokoa vähän paremmalla kasvupaikalla, kun istutuksesta on kulunut vasta 14 vuotta.