Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Heti oli varattu nekin pöntöt, jotka laitoin n. viikko sitten puihin. Onkohan muuten millään metsäfirmalla tai lintubongausyhdistyksillä tms:lla enää pönttösorvin lainausmahdollisuutta ?
UPM joskus lainasi kait sorvia mutta tainnut se palvelumuoto jo unohtua. Lopalisaation melskeissä sitä parasta vihreintä oksaa etsiessä ja kvartaalien tulosten jatkuvassa kasvatuksessa , kun menee aika varmaan ihan kokonaan – ja tuskin aina edes riittää.
Isot metsäpalot mm. Venäjällä on ihan eri luokan tapahtumia co2-päästöjen kannalta kuin ne harvat kulotukset, joita tehdään liian vähän monimuotoisuuden lisäämiseksi esimerkiksi Suomessa. Huonekaluihin ja rakentamiseen käytettävä puu korvaa fossiilisen energian käyttöä ja sitoo hiiltä pitkäksi aikaa. Veskipaperin käyttö on mukavuuskysymys mutta ei se sammalleen tai puutikun käyttöön palaaminen taida enää olla mahdollista isommassa mittakaavassa ainakaan. Tai voisihan ne kenties siinä greenpeacelaiset käyttää sitä eniten vaikuttavaa esimerkin voimaa ja käytännön ”äksöninä” siirtyä itse kokonaan paperittomaan toimintaan ensin.
” Minkälaisilla laveteilla kuskataan niitä viiden metrin levyisiä koneita? ”
Jos ajoura on 5 m leveä, niin ei kone ole yhtä leveä. 5 m leveä kone tarvitsisi n. 6m ajouran.
Omat pitkäaikaiset käytännön kokemukset on aina luotettavampia kuin tutkimustieto ja muiden pitkäaikaiset käytännön kokemukset.
Metsäalalla koulutus ei merkitse mitään. Vain omat käytännön kokemukset.
Käyttöleveydeltään 4 m:n ura ei tarkoita sitä että reunapuut vastakkaislla puolilla olisi vain 4 m päässä toisistaan. Isot koneet tarvitsee jopa 5 m uran leveyden ja niitäkin koneita on jossain myös ensiharvennuksia tekemässä.
Tunnetusti käsittelytilan ym. takia 20 m uravälillä ajourien reunat jää motohakkuussa käytännössä aina harvemmiksi kuin keskiosat. Kun/jos korjuu tehdään kesäkelillä, niin hakkuutähteiden kerääminen urille lisää reunapuiden kasvua myös lannoitusvaikutuksen vuoksi. Ylitiheyden ja lannoitusvaikutuksen puuttumisen vuoksi keskiosien puut saattaa kasvaa huomattavasti heikommin kuin ajouran reunavaikutuksesta hyötyvät puut. Maan tiivistyminen ajouralla heikentää joissain olosuhteissa myös puiden kasvua katkomalla juuria ja heikentämällä muutenkin maan painumisen takia kasvuolosuhteita.
Jos ei ole vielä selvinnyt, niin kerron että ajouran reunapuut ei ole kovin usein samalla kohdalla molemmilla puolin uraa ja eh:ssa koneellisen korjuun norm. urien (4,5 m lev.) on tutkimusten mukaan todettu vähentävän metsän kokonaiskasvua keskimäärin n. 8 % seuraavaan harvennukseen mennessä. Sitä mistä se johtuu voi itsekukin vaikka pähkäillä ihan itsekseen ja kommentoida sitten kun alkaa sytyttää.
Parhaat marjamaat oli aurausalueilla, silloin kun sitä menetelmää vielä käytettiin yleisesti.
Mesimarjasadot oli muutaman vuoden päästä päätehakkuusta hyviä, ja sitä aikaa kesti noin 5 vuotta kunnes taimikko kasvoi liian varjostavaksi. Ei kaikkialla kasva esimerkiksi mustikkaa ollenkaan vaikka metsää käsiteltäisiin millä menetelmillä tahansa. Vielä vähemmän jos ei käsitellä ollenkaan. Puolukka kasvaa usein hyvin jo taimikoissa kuivahkoilla-ja kuivillakankailla. Mustikka tuoreillakankailla ensiharvennuksen jälkeen muutaman vuoden päästä.
Villivadelma on yleensä rehevien maiden aukkojen ensimmäinen marja, joka onkin melkein yhtä arvokas marja kuin mesimarja ja sadot toisinaan hyvin runsaita.
Jatkuvakasvatus voidaan aloittaa kannattavasti missä tahansa metsän kehitysvaiheessa.
Puun hinta on hyvällä vakaalla tasolla – kannattaa myydä
Puun kasvunopeus ei vaikuta sen laatuun.
Koneilla tehdyn ensiharvennuksen korjuun ajourien aiheuttaman kasvutappion korvaa kokonaan reunapuiden parempi kasvu.
Ensiharvennusta kannattaa aina viivästyttää, jotta korjuukulut laskisi ja kantohinta olisi parempi sitäkautta.
Jatkuvan kasvatuksen tukkipuut on laadultaan tasaikäisesti kasvatettuja parempia.
Jos löydät oikein ison puun, jonka latvassa on polkupyörän rengas, se on laitettu oksaan joskus, kun puu on ollut vielä pieni.
Helpompihan se on populistisilla väitteillä kuin asiatiedoilla saada media-aikaa Suomessakin. Jos asiasta kirjoitetaan tasapuolisempaa analyysia esimerkiksi Maaseuduntulevaisuuteen, niin ei sitä lue samat tyypit, jotka seuraa valtamedioita. Se on tietysti totta. Harvempi tavantallaaja pystyy erottamaan propagandapuheen ja tasapuolisen informaation toisistaan. Varsinkaan nykyaikana, kun informaatioähky on se tavallinen olotila.