Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Jos kuusikon päätehakkuualueella on kosteita puronvarsia, niin ensimmäisinä ne isot kuuset sieltä kaatuu, varsinkin jos ei ole erikseen väljennyshakattu aluetta etukäteen. Mutta lisäähän se työllisyyttä kun kaatuneita kuusia kerätään pois jälkikäteen.
Onhan se ollut ennen taloudellisesti köyhempää aikaa joskus aikoinaan sodan jälkeen ja vähän myöhemminkin, kun Suomen piti vielä maksaa isot korvaukset köyhälle naapurille.
Nykyisin taloudellisen pitkähkön alamäen (-08-16) jälkeen on kuitenkin bruttokansantuote eri tasolla kuin vuosikymmeniä sitten, joten köyhyyttä ei välttämättä tarvitsisi olla. Eläkekatto, joka on voimassa useissa muissakin länsimaissa, voisi olla aiheellista soveltaa Suomeenkin. Siinä vain on se huono puoli että kansanedustajien pitäisi olla näyttämässä esimerkkiä ”säästötalkoista” eläkeasioissakin. Mutta ovat näyttäneet aivan päinvastaista esimerkkiä takuueläkkeineen.
Punkkiongelmaan auttaa jonkin verran kuulemma valkosipuli karkotteena.
Varsinkin arvokkaimpien istutettujen ra-koivikoidan aitaaminen olisi varmaan ainoa keino niitä suojella.Jokin hirvilupavaroilla perustettu paikallinen ”aidantekoryhmä” siirrettävine taimikkoaitoineen voisi tuoda apua tilanteeseen.
Nopeakasvuisia puulajeja, jotka sopisi myös Suomessa kasvatettavaksi, on muitakin kuin hybridihaapa. Harmaaleppä kasvaa samaa tahtia n. 25 vuotiaaksi asti ja lisäksi typpilannoittaa maaperää tehokkaasti. Mutta parasta kasvua edustaa vesipaju, jota on tutkittu jo 1970-luvulla Rovaniemellä. Bioenergian raaka-aineeksi korvaamaan fosiilisia se olisi täällä paras puulaji .
Tuon suorittavan esimerkin kuusikko olisi todellakin jäkevämpää uudistaa myös noron reuna-alueltaan kuin jättää isot kuuset pystyyn kaatuilemaan hakkuun jälkeen. Jokin havu-/lehtisekapuuston istutus ( ilman koneellista maankäsittelyä ) luontokohteen lähiympäristöön voisi olla paras ratkaisu .
Niin , kaupaksi tod.näk. menee kun vain jaksaa odotella tarpeeksi kauan. Muutama vuosi sitten oli kuitupuullakin menekkivaikeuksia, kun lähin kuitupuuta käyttävä laitos oli remontissa. Jokin ryteikkö ei ehkä mene kaupaksi vieläkään, jos ei tyydy antamaan puita vastikkeeksi metsän harvennuksesta, mutta se on usein oma valinta jättää taimikonhoidot tekemättä.
Pinta-alavero, kalliin ylläpidon ohella, oli epäoikeudenmukainen verotustapa, koska siinä verot maksettiin etukäteeen tulosta, joka oli odotettavissa mutta saattoi jäädä tulemattakin kantohintojen laskiessa. Lisäksi marginaaliverona monet maksoi yli 50 %:n veroa metsätalouden tulostaan. Ja osasta metsiä on maksettu kaksinkertaista veroakin ensin pinta-alan ja sitten myyntiveron mukaaan.
Pääomaverotus on suhteellisen korkea, koska puun r-keskihinnat on laskeneet n. 1/3-osaan samaan aikaan kuin muut kustannukset ja kuluttajahinnat on nousseet ja vero%:a on nostettu jatkuvasti. Lisämetsän osto on tosin tehty verotuksellisesti edulliseksi tilan myyntiin asti.
Rinne ehdottaa mm. pääomavero%:n korotusta ja verottamattomien yhteisöjen verotusta vaatimattomalla 5 % :n verokannalla. Hyvä lisä olisi niiden ns. yleishyödyllisten firmojen ja säätiöiden verotus edes 20 %:n verokannalla. Sama vero% olisi kohtuullisuuden vuoksi sopiva metsäpuolellekin. Nythän piensijoittajia verotetaan muuten tavallaan yli 40 %:n kokonaisveroasteella, koska yritysvero vero% on 20 ja osinkojen (paitsi ei verottomien osinkojen, joita mm. Rinnekin on itse kuitannut) lisäksi n. 25 – 28 %.
Taitettu indeksi taisi tarkoittaa sitä, että eläkkeiden korotukset sidottiin eri indeksiin kuin palkat. Kun hinnat ym. nousee, niin eläkkeet ei nouse samassa tahdissa. Siinä on jotain yhteistä puun hinnan kehitykseenkin, joka ei ole pysynyt tukkuhintaindeksin mukaisenakaan.
Volvolla on tosiaan ajoennätys , kuten Jätkä kertoi. Tämän päivän iltalehdessä oli juttua vm:n 2003 diesel 535 BMW:stä , jolla oli ajettu jo miljoona km.
Pösöt on jo siinä vaiheessa olleet tovin uusiokäytössä ; hyvässä lykyssä joistain on saatu varaosia talteen remonttipajoille.
Sitä lietelannan levitystä pitäisi ”jalostaa” vähän. Jos lietelanta sekoitetaan ensin turpeeseen ja siitä otetaan metaani talteen, niin hajuhaitat poistuu sen ohessa. Niitä säiliöitä, joissa tehdään biokaasua on olemassa eri kokoisia maatalouskäyttöönkin sopivia. Ja on niitä jo käytössäkin.
Toinen vaihtoehto olisi vastaava kuin pellolle lietelantaa levitettäessä l. multaaminen. Lanta pitäisi saada upotettua metsämaahankin. Se voisi onnistua vaikka putkimaisen säiliön avulla, jossa olisi vähän järeämmät suuttimet kuin mitä peltolevityksessä käytetään.
Ammoniakki se haisee keinolannoittessakin, kun osa typestä haihtuu eikä mene sinne minne on tarkoitettu.
Muistelen että joku firma on jo kehittänyt kapseloidun lannoiterakeenkin, jossa typpiosa on tuhkasta tehdyn pinnoitteen sisällä. Ei eläinten lannan kohdallakaan ole mahdotonta kehittää sopivia menetelmiä sen käytön mahdollistamiseksi myös metsäpuolelle.
Metsäojien varrethan ne kasvaa parhaiten ja joskus jää kokonaan raivaamatta puuston koon ja tiheyden takia. Mutta jos niitä on vähän (sopivasti, ei koko alueella) niin jättöpuumetsikön voi perustaa ja raivausvaiheessa ojan varteen.
Lannoituksen suojakaistoista tuli mieleen, että kun nykyisin lietelantaa on monilla tiloilla ylimäärin, niin sen levitys myös metsään hyvissä olosuhteissa pitäisi sallia. Esimerkiksi kanervikkoon uppoaisi hyvin jos levitys sopivasti ennen sadetta ja marja-aikaa. Tai voisihan sen rakeistaa tuhkan kanssa .