Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
” Muokkauksessa ojien varteen vähint. 1 m” ” Metsäojien varteen 3 m jos ei nosteta kantoja ” ?? Kantojen nostoalueellako sitten riittää 1 m kaistat ? Luulisi olevan toisin päin. Kapulakieli voi tietysti tarkoittaa jotain muutakin mutta mitä ?
Hyvä että joku tuo tuota luonnon monimuotoisuuspuoltakin tähän €urojen kyllästämään
keskusteluun.
Isotee :
Tiedän melko hyvin alikasvosten kehityksen vaihtelut. Olen liikkunut metsissä ja hoitanut niitä suunnilleen siitä asti kun vesuri pysyi kunnolla käsissä ja siitä on jo melko kauan. Melko monta vuotta istunut sitten myöhemmin metsäalaa opiskelemassakin.
J-kasvatusta kokeeksi olen harrastanut omassa metsässäkin parilla eri kohteella. Muutamia vuosia ennen sen virallistamista ne aloitin. Jokainen voi harjoittaa sellaista metsänhoitoa kuin haluaa ja kertoa niitä kokemuksia mitä haluaa. Mutta neuvominen sillä periaatteella, että vain kuulijalla on vastuu, on vähän kyseenalaista hommaa.
Alikasvos on ihan yleisesti käytetty nimitys. Niiden laatu on sitten eri asia, voi olla kehityskelpoista tai sitten ei.
Tottakai alikasvospuiden kasvu vaihtelee paljon kasvupaikan, puulajin, tiheyden yms. mukaan.
Mutta tässä ”jankkaamisessa” jk:n tai muunlaisen kasvatuksen paremmuudesta on minusta eniten kysymys ideologiasta. Sitä ei edistä se, että heitetään väittämiä em:n kannattavuudesta, joka monien eri tekijöiden takia, ei ole niin hyvä kuin jotkut sitä mainostaa .
Kannattaa ehkä tutustua useampaan eri tutkimukseen, joita on tehty viime vuosinakin. Ei pelkästään jk-firmojen tms. esittämiin.
Se on selvää, että korjuu on kalliimpaa jk-metsän harvennusta vastaavista olosuhteista kuin päätehakkuulta. Pienempi hakkuukertymä ja jäävän puuston varominen lisää kustannuksia aina.
Sitä itsekin epäilen, että alikasvospuut kasvaisi niin nopeasti tukkipuiksi kuin jk:n innokkaimmat markkinoijat usein väittävät. Siitä on olemassa niin tutkittua tietoa kuin käytännön kokemuksiakin, että melko hitaasti kasvaa taimikko alikasvoksena varsinkin ilman maanmuokkausta.
Käytännössähän ne limittyy usein keskenään jk ja tasaikäinen k. Mutta muuten on hyvä olla selvillä määritelmistäkin. Varsinkin, jos niistä keskustellaan kuten tälläkin palstalla. Muuten käy kuten tässä ketjussa paikoin kun toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä-tyyliin.
Jos halutaan rajata jk ja tasaikäinen kasvatustapa erilleen, niin sen määrittää latvuskerrosten määrä ja metsän peitteisenä pitäminen. Kaksijaksoisena kasvattaminen ei ole vielä jatkuvaa kasvatusta. Yläharvennuksen nimellä se pääasiassa ylispuiden ja huonompilaatuisten puiden harvennushakkuu on kulkenut jo vuosikymmeniä ennen nykyistä jk:n tulemista ”lailliseksi”.
Pohjois-Pohjanmaan korkeuksille sopii useimmiten varmaan ihan hyvin kasvattaa jatkuvan kasvatuksen opeillakin, kun kiertoaika on sen verran pitkä. Kunhan edellytykset on siihen muuten olemassa ( hakkuuajankohta ja tyvilahojen puuttuminen natsaa).
Omien laskelmieni mukaan varsinkin lehtomaisella kankaalla on tasaikäinen kasvatus kannattavampaa ( tavallisilla korkokannoilla ) jo vähän yli 1000 lämpösumma asteen -alueella. Jos oletetaan taimettumisen onnistuvan hyvin molemmissa, niin silti nopeampi kasvu päihittää jk:n hyvän arvokasvun tuoman edun, koska puustopääoman säilyttäminen ja heikompi kantohinta (kok.kasvueron lisäksi) syö tuottoa jatkuvan kasvatuksen tapauksessa.
Miksi sitten kyselet, jos muut kuin omat metsät ei merkitse sinulle mitään ja hirvieläinten (joihin viittasin edellisen kommentin loppuosassa) vaikutus on tiedossa.
Toisin paikoin pohjoisessa ja jossain myös vähän etelämpänäkin jäkäläkankaat on melko laajoilla alueilla yleinen kasvupaikkatyyppi. Ja voivat kasvaa myös tukkipuumäntyjä joiden kasvatuksella on joskus hyvinkin tärkeä osa taloudenkin kannalta.
”Mikä estää sekametsien kasvatuksen?”
GLa ei ole varmaan nähnyt karukkokankaita, joissa ei kasva kuin mäntyä ?
Sekametsien kasvatusta (ainakin jos myös kannattavuutta tavoitellaan) saattaa rajoittaa muukin asia kuin kasvupaikka. Siitä on ollutkin ”jonkin verran” jo puhetta mm. metsälehden keskustelupalstalla.
Niihin kaivurilaikkuihin saattaa ilmestyä kuusen taimia 20-30 vuoden päästä. Sekin on mahdollista.
Kuviottaisesti metsiin kannattaa ainakin tuholaistutkijan (metsäuutisissa) mietteiden perusteella alkaa suosia entistä enemmän sekapuustoja yhden puulajin sijaan , jos vain mahdollista.