Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ei kuitenkaan tässä ketjussa ole investointeja arvosteltu.
Sahatavaran hyvä menekki mutta suht. huono hinta korjaantuisi osin myös sahaamalla entistä enemmän paremman saannon arvokkaampia tukkeja. Mutta voi olla että niitä ei enää ole saatavissa riittävästi nykyisin, koska hakkuurajoistakin on luovuttu eikä useimmilla riitä enää motivaatiotakaan pitkäaikaiseen puun kasvatukseen näillä nykyisillä reunaehdoilla hintoineen ym. talouskehityksineen.
Jovainilla on nyt jokin virhekäsitys puun kasvatuksen aikajanasta. 40-50 vuotiaat luontaisestikin syntyneet puustot ei ole minulla ainakaan enää mitään taimikoita vaan 2.-ja 3. kehitysluokan metsiä, joista kaikki on jo yhden kerran harvennettukin. Vanhimmat jo toisen kerran.
Pikkutukin hinta on nyt suunnilleen sama kuin kuitupuun hinta oli esimerkiksi 2000-luvun alussa (ilman inflaatiokorjausta), ehkä muutaman euron yli sen , eli halpaa on.
Ainakin S-E on alkanut myös sahaamaan pientä tukkia.
Muistaakseni Kuhmo oy maksaa norm. tukin hintaa vasta yli 20 cm ( / >40dm ) l-lpm:n tukeille.
Miten niin siemenpuiden käytöstä luovuttu ? Tässä lähistölläkin on kymmeniä hehtaareja hyvin onnistuneita siemenpuiden avulla luontaisesti uudistuneita mä-taimikoita.
Hakkuutähteiden lannoitusvaikutus on kyllä yleensä suurempi kuin typpilaskeuman. Siinä tulee muitakin ravinteita kuin typpeä ja vaikuttaa maaperän ravinnekiertoon muutenkin mutta suht.pitkällä aikavälillä. Maaperän ravinnevarastosta vain pieni osa on puille käyttökelpoisessa muodossa.
Ei kukaan ole arvostellut koneiden uusimisia, jos sitä tarkoitit J.
Sitä vain pähkäilin ,että joillakin sahureilla investoinnit saattaa tapahtua eri aikaan kuin toisilla.
Aika monet on investoineet mm. kuitupuukokoisen (ja hintaisen) puun sahauslinjoihin jo silloin kun hinnat oli hivenen alempana kuin nyt.
Toisaalta tukkipuun laatukin heikkenee sitä mukaa kun puusta maksettava reaalihinta laskee. Ja onhan se laskenut – niin r-hinta kuin keskimääräinen laatukin. Joten tukin kantohinnan laskeminen heikentää sahatavaran arvoakin ja saantoa pitkällä aikavälillä.
Sivutuotteiden heikko hinta on sellufirmojen taktiikkaa. 70 €:n kuutiohinnoista ollaan ainakin täällä pohjoisempana todella kaukana. Ennen normihintainen tukki kelpaa lähimmälle sahalla vain n. 15 % halvemmalla kuin vielä joku vuosi sitten ja keskihinta tukille jää reilusti alle 60 € hyvästäkin leimikosta ; taitaa olla vieläkin lähempänä 50 €:a kuin 6-kymppiä.
Useammastakin eri ”aviisista” on luettu, kuinka sahamiehet kertoo investointeja tehdyn sahoilla vilkkaasti viime vuosina (kun puu on ollut halpaa ja on vieläkin). Ihan kaikki sahat ei ilmeisesti kuitenkaan tehnyt niitä samaan aikaan. Mutta luultavimmin on kyse tuosta, että tukkileimikot on jo ostettu.
Pinta-alaverosta luovuttiin aikoinaan valtapuolueiden hyvässä yhteisymmärryksessä mm. sen ylläpidon kalleuden takia.
Veronmaksajien kukkarolla häärää tosiaan monet puolueet ja jopa ammattiyhdistysliike omistuksineen kotimaisen veroparatiisin Kojamon kautta.
Antinpoika kertoi , että tukkipuuta jk tuottaa kiertoaikana tasaikäisenä kasvatettua enemmän ja ilmeisesti sillä perusteella hiilensitoutuminenkin olisi parempaa. Mutta mitään linkkiä ei esimerkiksi johonkin tutkimukseen ollut (?) . Epäilen että väittämä ei pidä paikkaansa.
Kuitenkin kokonaiskasvu jk-metsissä on heikompi kuin viljellyissä tasaikäisissä. Jo aiemmin, kun jalostushyödyt oli nykyistä pienempiä, jk:n metsän keskikasvu on ollut tasaikäisiä kohteita heikompaa. Kasvueroihin vaikuttaa maanmuokkauksen kasvua edistävät vaikutukset , jalostettujen puiden nopeutunut kasvu mutta myös jatkuvaan kasvatukseen kuuluvat voimakkaat pääasiassa ylispuustoon kohdistuvat hakkuut. Tasaikäisinä kasvatettavissa metsissä tehdyt tutkimukset kokonaiskasvun muutoksista eri harvennusvoimakkuuksilla on osoittaneet, että jos havupuumetsä hakataan esimerkiksi PPA:sta 60-65 % pois, niin kasvu heikkenee n. 30 % verrattuna varovaiseen 20-25 % PPA:n laskevaan harvennukseen seuraavaan harvennuskertaan mennessä (20 vuotta) .
Samansuuntainen ilmiö toistuu jokaisessa jatkuvankasvatuksen hakkuussa, jos ja kun PPA:a lasketaan ~ 60 % . Kun siihen lisätään kuusen (tutkimustenkin osoittama) hidas alkukehitys, niin kokonaiskasvu jää helposti melko vaatimattomaksi maan kasvupotentiaaliin nähden .
Suuri suhteellinen arvokasvu% jk:ssa kompensoi kasvutappioita ja parantaa taloudellista tulosta, mutta ei riitä korvaamaan eroa tasaikäisen kasvatuksen vastaavaan kohteeseen, jos ollaan suht. hyvin kasvavilla metsämailla.
Lisäksi jk-hakkuiden korjuuolosuhteet pitäisi olla talviset ja mielellään tehdä metsurihakkuuna, jotta tyvilahojen lisääntymiseltä vältyttäisiin. Se ei lisää monimuotoisuutta, jos kuusettuneet kankaat lahoaa pystyyn. Sama ongelma on tietysti muissakin ei-Pohjoissuomen kuusikoiden hakkuissa mutta jk:ssa vielä herkemmin tulemassa .