Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Pintakasvillisuus on haitolla pienaukoissa ja kun PPA lasketaan alle 11 m2/ha taimettumisen lisäämiseksi.
Keskikuutiomäärä ja -kasvu on ihan eri asioita. Laskutaitoa tosiaan tarvittaisiin.
Monta kertaa olen tässä ketjussakin kertonut esimerkkejä ja kannattavuuslaskelmia todellisista tapauksista. Mikään ei kuulosta kelpaavan eräille.
Intomieliset jk:n kannattajat ei osaa laskea tai ei halua myöntää talouden eikä mh:n tosiasioita metsätaloudessa. Näin se on nähtävä.
Höpöhöpö. On siinäkin logiikka !
Kertymän kasvu ja avohakkuu tuo sen paremman hinnan. Keskimäärin 2-6 € motilta pystykaupassa korjuusta tuleva hintaero.
2-8 m pitkää kuusikkoa olen itsekin jättänyt pystyyn kokeeksi männikön ylispuuhakkuulla. Lisäksi piti täydennysistuttaa kuusia.
Vertailussa ei välttämättä tarvi kuolettaa uudistuskuluja ollenkaan. Mutta riippuu ihan tapauksesta ja laskentatavasta milloin muuten ”saa uudistuskulut takasin”.
Lähtötilanteessa hintaero tuleekin siitä kantohinnasta ja suuremmasta mottimäärästä jaksollisessa kasvatuksessa, jos vertaillaan samalla kohteella 2 eri menetelmää. Jos laitat osan hinnasta uudistamiseen, sen korkotuotto on 0 sen jälkeen. ”Tuloa” on uusi metsän kasvu. Pitää olla erityisen sopiva metsä , jos jk on parempi vaihtoehto kuin tasaikäinen.
Sen kasvueron pitää olla n. 20 %:n luokkaa 3%:n korkokannalla laskettuna. Se toteutuu helposti uusilla taimilla.
JK:n hypetyksen kokonaan ”harhauttamat” ei itse suostu laskemaan oikein toteutuneita tuloja ja menoja molemmissa kasvatustavoissa. Siksi oikeaa vertailua ei hyväksytä.
Yhteiskuntarahastoilla (hoivarahasto) ja liikehuoneistorahastoilla on yleensä pitkät vuokrasopimukset (voimassa 5-10 vuotta) joten konkurssiin ne ei mene helposti.
Jos halutaan laskea todellista tilannetta/kiertoaika, kaikki tulot ja menot ja niiden erotukset pitää ottaa huomioon korkoineen.