Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Joskus vuosia sitten nuolukiviä laiteltiin sinne tänne koko hirvenmetsästysalueella. 2.kehitysluokan männikköön , jossa yksi nuolukivistä oli, ei tullut vaurioita paria puuta enempää eikä suht. lähellä olleisiin mäntytaimikoihin ollenkaan. Talvilaidun alueet on toisaalla, joten hirville riitti kesällä muutakin syötävää riittävästi.
”Työ täyttää metsäkeskuksen hyvän metsänhoidon ja korjuujäljen kriteerit”
Varmaan toimii suht. tasalaatuisissa metsissä. Mutta jos tehdään esimerkiksi taimikkovaiheessa luonnontuhoista kärsineessä männikössä , niin laatutappiot saattaa kasvaa liian suuriksi.
E-Suomeen ainakin UPM on keskittynyt. SE :lla on Kemi , Oulu ja Enon Uimaharju Varkauden lisäksi, joihin on satsattu lisää.
6-7 % korko on nykytilanteessa hyvä. Varsinkin jos ei kaikkia veroja tarvitse maksaa. Voi tosin muuttua kun nykyään menee verolle muutakin ennalta verottomiksi sovittuja sijoituksia. Parista kiinteistösijoitusrahastosta saa vuosittain saman koron , mutta siitä menee norm. vero. Toisaalta rahastojen arvo on noussut samalla enemmän kuin mitä korot tekee.
”…ja autothan paranee vain koko ajan. Muut kuin saksalaiset. ”
Olen samalla kannalla. Useimmilla muunmaalaisilla autoilla on vielä enemmän parantamisen varaa kuin (alunperin)saksalaisilla merkeillä. No ehkä myös VW:lla riittää myös aika paljon petraamista viimeaikaisten tapahtumien jälkeen.
On SE ainakin investoinut Suomeen yli miljardin tällä vuosikymmenellä. Ottavat mm.talteen kuitupuista lingniiniä , josta voi tehdä niitä uusia tuotteita korvaamaan öljypohjaisia fenoleja ja saa siitä hiilikuitujakin tehtyä. UPM tais siirtää vaneritehtaan Viroon, jos en väärin muista. Lähti ainakin kälppimään Kajaanista joku vuosi sitten.
Suomalaisen puun kuitu on hyvälaatuista niihin tuotteisiin, jotka on nosteessa. Esimerkiksi kartonkipakkaukset korvaa muovi- ja styroksipakkauksia.
Palaisin vielä vähän siihen NNA-laskentaan (kun matematiikka sattuu olemaan itselläni yksi harrastus ) . Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäisen kasvatuksen (exel)vertailutaulukossa on oletuksena GOMT-kuusikko , jossa kasvuero on n. 23 % tasaikäisen hyväksi . (Johtuu mm. laikkumätästyksen ja eteläisen taimimateriaalin tuomasta kasvulisästä).
Lähtötilanteessa V. 0 : nettokustannukset JK:ssa =1500 € /ha ( 80 m³ lähtöpuusto+ heikompi saatu kantohinta tasaikäiseen päätehakkuuseen nähden), taimikon raivaus=100 €/ha . Tasaikäisessä nettokulut = 294 €/ha, varhaishoito v. 5 = 90€/ha (toteutuneet kulut). Th= 200 €/ha v. 15 .
Jk:n hakkuut tehdään 15 vuoden välein (ja oletetaan kuusen taimien kasvavan hyvin), niin hakkuukertymä on n.77 m³/ha ja tukki% 65 , kantohinnat 2. harvennuksen hintoja.
Tasaikäisessä tehdään eh ja yksi yläharvennus ennen päätehakkuuta. Tukki% : 0 / 80 /85
Noilla oletuksilla tasaikäinen on kannattavampaa sekä 3%:n että 4%;n koroilla leskettaessa.
Jos nettouudistuskulut olisi vähän yli 500 €, niin molemmat NNA:t olisi samalla tasolla 4%:n korolla ( n. 700 € ).
Tässä on siis oletettu kuusen taimia olevan jo olemassa jk;n lähtötilanteessa, (myyntikelpoisten puiden lisäksi) ja niitä syntyvän tasaiseen tahtiin riittävästi jatkossakin. Niiden mahdollisia raivauskuluja ei ole laskettu mukaan ( 0 v. aloituksen jälkeen tulevia).
Jk:n hakkuut laskee PPA:n alarajalle ja on pieni arvoitus kuinka pian kasvureaktio tulee sen jälkeen. Koska reipas harvennus kuitenkin vähentää kuusikonkin kokonaiskasvua, niin se 23 %:n kasvutappio tasaikäiseen verrattuna lienee osittain senkin vuoksi suunnilleen oikean suuruinen.
(Edit) korjaus: tasaikäisen toteutuneet kulut, varh.hoito =90 € ,th =200 € ja jk:n hakkuiden väli on 15 v. (tarkistin exel-taulukosta).
Jos laskelmaan lisätään esimerkiksi 100 € lisää th-kuluja v. 30 jk-kohteeseen,niin tilanne muuttuu vähän. Ja jos korjuukuluero alkutilanteessa olisi ollut tukkipuun osalta 7 €/m³ (eikä 4 €/m³) —-> nettokulu jk:n aloituksessa = 1780 € , joka on usein todellista päätehakkuu vs. jk-hakkuu, niin tasaikäinen vaihtoehto on selvästi tuottavampi vaihtoehto 70 vuoden kiertoajalla myös 4 %:n korolla laskettaessa (= noin kaksinkertainen ero NNA:ssa vaikka tasaikäisen nettouudistuskulut olisi 750 € /ha )
Osa ne ranskassakin tehdä käyttökelpoisia autoja. Rättisitikka on tehty aikoinaan maatalouskoneeksi, jolla voitiin kuljettaa kananmunia pottupellon poikki niiden särkymättä. Siitä se valtautui maantielläkin kulkevaksi etelänmaissa suosituksi ajoneuvoksi.
Aihetta olisi parantaa pieneläkeläisten asemaa ; moni saa liian pientä eläkettä jotta selviytyisi tavallisista perusmenoista. Lääkkeiden ja ruoan hinnat on nousseet melko paljon, samoin asumisen menot ; kiinteistöverot, sähkö ja muut (energiatodistukset yms. turhakkeet). Mm. jätevesien käsittely maksaa hunajaa sekin, kun vuoden loppuun on takaraja laittaa järjestelmät joka mökin nurkalle. Sitäkin vatvottiin vuosikausia ja aluksi vaatimukset oli ylimitoitettuja ja liian kalliita.
Poliitikkojen ennen vaaleja tehdyt lupaukset vain tuppaa unohtumaan olipa puolue minkä värinen tahansa. Lipponenkin aikoinaan leikkasi eläkkeitä( ja se leikkaus on edelleen voimassa) vaikka oli puheissaan olevinaan pientuloisten puolella.
Maataloustuet on EU:n oma ”keksintö” laskea tuottajahinta alas ja korvata osa tulon menetyksistä erilaisilla tuilla, joista suurin osa menee vielä erilaisille yhteisöille ja yrityksille. Tueton maatalous olisi ehkä toimiva ainakin jonkin aikaa, jos kaikki maat vain olisi siinä mukana. Yksi maa jos jäisi pois, niin ne maksetut eu-vuosimaksut menisi sitten muiden maiden tuotannon tukemiseen. Halpoja elintarvikkeita voisi ostaa ulkomailta ehkä aluksi mutta ilman omaa tuotantoa hinnat nousisi tietysti kysynnän mukaan niin kuin markkinataloudessa yleensä käy.
” Luken mukaan suojeltua jossa on myös puuttomat kitumaat mukana on 5,2 % pinta-alasta ”
Tuossa lauseessa on aihetta korjata toinenkin virhe. Suojeltua on siis se Luken ilmoittama 17,2 % (jonka Rane2 jo korjasikin) metsämaan pinta-alasta, ja toiseksi: kitumaat ei ole puuttomia , puun kasvu on kitumaalla 0,1- 1 m³/ha/vuosi.
^ Sitähän minäkin . Ei ole niin väliä millä nimellä harvennusta kutsutaan vaan puiden litrakoko ja poistuma määrää sen tärkeimmän (mm. kuljetusmatkan ohella) eli mo:lle jäävän kantohinnan.
Olin ymmärtävinäni että Tolopainen kysymys koski alunperin sitä eh:n ja 2. harv. eroa taloudelliselta kannalta.