Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Jos metsään on tehty joskus energiapuuharvennus, niin tekeekö M-motokuski 2. harvennuksen sitten 2.harvennuksen eikä ensiharvennuksen taksoilla ?
” Huomauttaisin että menetelmien taloudellinen ero on nimenomaan sitoutuneen pääoman määrässä, sen likvidiksi muuttamisen ajoituksissa ja mahdollisuuksissa, tätä kautta sitoutuneen pääoman suhteellisessa tuotossa. ”
Sitoutuneen pääoman suhteellinen tuotto lienee useimmille selvä asia. Sen laskemisen lähtöarvot määrää sitten lopputuloksen. Aika vähän on vielä tässä vaiheessa , kun jk on ollut virallisestikin sallittua vasta muutaman vuoden ajan, esimerkiksi pidemmän ajan muistiinpanoihin perustuvia vertailukelpoisia tuloksia olemassa. Ulkomailta jossa on jk:a harrastettu pidempään voi olla tilastojakin mutta olosuhteet ei ole samoja kuin kotimaassa.
Nettonykyarvoja laskemalla saadaan sitoutuneen pääoman suhteellinen tuotto selville etukäteen, jos lähtöarvot ”osuu” oikeiksi. Menetelmässä on heikkouksia, joita voidaan helposti osoittaa. Mutta kutakuinkin suuntaa antavia tuloksia sillä saa laskettua. Laskelmissa saa tosin miltei minkä tahansa tapauksen näyttämään sopivaa lopputulosta, jos lähtöarvo-oletukset valitaan ” oman agendan” mukaisiksi.
Lähtöpuuston arvo ja hoitokulut jää helposti pois jk:n laskuista. Ne on tietysti tapauskohtaisia eikä voi yleistää kuten ei voi yleistää tasaikäisen metsän kasvatuksen kustannuksiakaan.
Formula-autoissa käytettävä bensa maksoi jo markka-aikaan 500 mk/l. Sitä kun ostaa ja tietysti öljyt samaa laatua, niin kiihtyy saha kuin saha erilailla kuin tavisbensoilla ja jäteöljyillä. Hakkuu ja raivaus nopeutuu niin paljon, että kannattaa varmasti ainakin kokeilla.
Dieselien kylmäkäynnistys ei ole kovin suuri ongelma. Ennen piti hehkuttaa paljon pidempään pakkasella kuin nykyään uudempia moottoreita. Ja onhan ne webastotkin keksitty kovimpien kelien lämmitystä varten. Sähköauton lämmityskin vaatii lisälämmitysyksikön.
Sähköautojen sijaan biokaasu- ja kohta näköjään dieselkäyttöisetkin on parempi vaihtoehto useimpiin tarpeisiin. Akkujen valmistus, niiden vaihtotarve ja sähkön tuottaminen + suuremmat pääomakulut ei tee sähköautosta kovinkaan puhdasta autoilua .
Tarkoitin sitä, että kannattavuuslaskelmissa unohtuu useimmiten laskea mukaan myös jk:n metsänhoidossa tulevia kuluja. Verrataan tasaikäiseen ”kaikilla kuluilla” ja alaharvennuksilla, jolloin saadaan liian positiivinen kuva jk:n paremmasta kannattavuudesta.
Minulle ainakin on muodostunut melko selvä kuva, että jk ei ihan pärjää tasaikäisen kanssa vertailussa hyvillä kasvupaikoilla useammastakin eri syystä. Mutta kukin saa tietysti tehdä kuten parhaimmaksi näkee omalla maallaan.
Se lehtipuvaiheen kautta aloittaminenkin vaatii yleensä maanmuokkauksen. Ne päätehakkuu kuusikot on melkein aina pelkkiä kuusikoita tai muita puulajeja on liian vähän.
Kannattavuuslaskelmien J-kasvatus kokonaan ilman metsänhoitokuluja on lähinnä toiveajattelua, joka ei toimi oikeasti muualla kuin pohjoisessa kuivien kankaiden männiköissä.
(PS. Lisäksi rahkaturvemailla, joissa puusto on luontaisesti usein jo erirakenteista.)
Eiköhän se raja eh:n ja 2 . harv. välillä riipu kuitenkin hakkuupoistumasta/ha ja hakattavan puun keskikoosta. Niillä alkuperäisillä kpl-määrillä/ha ei niinkään ole väliä.
Joo, erillisinä kauppoina ne eh:t ja päätehakkuut yleensä kannattaa tehdä.
” Olen havainnut alikasvoksista udistettujen metsien kasvavan eritäin hyvin, eroa istutustaimiin ei kyllä ole, kun vaan kasvuvauhtiin pääsevät.”
Ero kasvunopeudessa syntyy pääasiassa siinä taimivaiheesta rinnankorkeusikään asti kasvussa. Teoriassa j-kasvatus on hyvä malli mutta ei oikein toimi esim. maapohjaltaan rehevissä kuusikoissa, joissa ei ole jo valmiina riittävän hyvä ja kookas alikasvos.
Lukijain kuvissa on yksi esimerkkitapaus kuinka vähän kuusen taimia syntyy (ja ryhmiin) lehtomaiselle kankaalle. Joku päätteli että olisi liian harva ylispuukuusikko siinä syynä mutta se ei pidä paikkaansa, koska sitäkin kuusikkoa on väljennetty jo ennen taimettumiselle sopivaa harvennusta ”jk- asentoon”.
Toinen kuva jk-kohteesta, (jonka lähetin viime syksynä ), oli yhtä rehevällä maapohjalla, mutta se oli aurausalueelta. Erikokoisia kuusia , mäntyjä ja koivuja siinä on kasvanut tiheässä, ja nyt raivaamalla 2. harvennuksen jälkeen siitä saa kelvollisen jk:n metsän. Sen kohteen vieressä on vastaavalla maapohjalla laikkumätästetty ja istutettu kuusikko, jonka valtapituus on 8 kasvukauden jälkeen yli 3 m.
Selvät kasvuerot luontaisiin taimiin johtuu jalostetusta alkuperästä ja maanmuokkaustavasta.
Saattoi olla niin. Mutta siihen humuksen ja ravinnepäästöjen estämiseen on olemassa muitakin keinoja kuin metsäkaistaleen leveyden kasvattaminen.
Karikkeen vaikutusta pienvesistöihin pidetään hyvänä asiana. Muistelen kuitenkin , että lehtipuista veteen tippuvat lehdet saattaa jossain tapauksessa aiheuttaa happikatoa pienvesistöissä.
Muuten: Parhaita ravinteiden ja jopa raskasmetallien sitojia saastuneesta maaperästä on jotkin pajulajikkeet.