Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Huijasivat Fortumia kuten usein muitakin ulkomaalaisia Venäjälle sijoittajia. Esim. yksi englantilainen firma savustettiin joku vuosi sitten ulos Moskovasta, kun se alkoi tuottaa liian hyvin. Firman johtajan piti lopulta paeta takaisin kotimaahansa henkensä pitimiksi.
Riippuu mistä roikkuu kumpi kannattaa missäkin tilanteessa. Jos oletetaan, että puun hinta pysyy ennallaan ja lasketaan 4 %:n korkokannalla, kasvu 7 m³/a, niin 10 vuoden päästä käytäväharvennetusta metsästä voisi harventaa n. 50 m³ puuta tukkisuhteella 50 % ja laatuharvennetusta n. 80 m³, jossa tukki% on 60. Silloin oltaisiin tasatilanteessa, mutta kumpaan metsään jäisi parempi puusto pystyyn ?
Myöhäinen ensiharvennus heikentää latvuksia, joten kasvu ja puiden kestävyys luonnontuhoja vastaan heikkenee.
St1 valmistaa sahanpurusta biopolttoainetta Kajaanissa. Muutama vuosi sitten aloitti ja tehtaan laajennuskin taitaa olla tekeillä, jos ei jo lie valmis. Jokin aika sitten oli epäselvää, kiellettäänkö sahanpurun käyttö ko. hommaan , mutta taisi se (hölmö ehdotus) jäädä toteutumatta (?) .
Vähän utopiaa on vaikka mielenkiintoinen ajatus kuitenkin. Jos räkäpetäjiä kasvaa tiheydessä 1600 kpl/ha , niin eipä ne enää kasvakaan yhtä isoiksi kuin pienempikokoisen puuston seassa tietyissä hyvissä kasvupaikoissa , joissa ne kasvavat muita puita paremmin.
Mutta lisääntyisi kokonaiskasvu/ha kuitenkin jonkin verran kloonaamalla räkäpetäjistä koko puusto.
Puolet laatupuuksi jalostettuja ja puolet ”hierrinpuita” voisi olla ihan hyvä kombo. Sitä on jo harrastettukin esim. kylvämällä siemenseoksia, joissa on vain osa pitkälle jalostettuja.
Lämpöarvoista . Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa lämpölaitoksilla :
Rankahake 7 – 11 MJ/kg, metsätähdehake 6-9, kantohake 8 -13 . Öljyn l.a = n. 41-42 MJ/kg
Esim. 50 k-m³ puuta —> ~ 420 kg x 9 MJ/kg x 50 k-m³ = 189 000 MJ . Öljyn l.a = 240 l + ~ 60 l (haketus)= 300 l x 42 MJ/kg = 12 600 MJ . Eli energiapuun hankinta kuluttaa n. 6,7 % puusta saadusta energiasta. Ei ihan huono suhde.
Mm. Tanskassa kasvatetaan energiapajua. Viljelty paju kasvaa vuodessa sen verran, että se vastaa 4 – 5000 l öljyä / ha/vuosi . Kasvatusaika on yhteensä 20 vuotta, korjuu joka 2. vuosi puimurilla.
Harjoittelu ei kyllä ole pahitteeksi. Hirven ampuminen metsässä on usein aika paljon vaativampi homma kuin tauluun ampuminen . Ainakin juoksevaan hirveen ampuminen voi olla vaativa homma vaikka olisi kuntsarit tullutkin hankittua armeijan ammunnoissa.
Opinnäytetyö on tietysti vain yksi esimerkki, mutta sen aiemman käsittelyn vuoksi sopii hyvin vertailukohteeksi. Avohakkuulla ja sen jälkeisellä kasvatusajalla lienee työn tekijä tarkoittanut ko. tutkimuskohteen metsää. Eihän juuri kukaan luulene että isompi metsätila hakataan päätehakkuulla kerralla sileäksi. Ei se ainakaan yleistä ole.
Kuitupuuta kannattaa myydä sitten jos sen hinta nousee yli kasvatuskulujen. Ensiharvennusten tekeminen kannattaa tulevan metsän kehityksen turvaamiseksi, mutta jos puut pystyy käyttämään muuten, niin sitten vaikka polttopuuksi ja pienimmät lannoitteeksi metsään.
Korean korkeasuhdanne taisi olla n. v. 53. Seuraava oli öljykriisin aikaan 70-luvun alussa. Sitten seuraava oli v. -07 . Sen jälkeen ei ainakaan vielä ole tukin hinta ollut normaalin tukkuhintaindeksi tasolla .
Tatu Kalliomäki : METSÄN JATKUVAN KASVATUKSEN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS
v. 2016.
(pdf omalla koneella, mutta löytynee g-haullakin)