Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Valtio tukee metsämaan ostoa verotuksella. (Kun ei puhuta muista myös valtiolle edullisista (kemera) tuista .) Metsävähennys on 60 % puunmyyntitulosta. Jos ostaa esim. 100 ha tilan keskimääräisellä 140m³/ha puustolla hintaan 35 €/k-m³ ja myy sieltä heti tai vähän myöhemmin puuta vaikkapa 160 000 €:lla , niin metsävähennyksen veroetu voi olla n. 26 000 € . Sillä summalla voi esim. ostaa alkuperäisen kaltaista metsää lisää yli 5 ha.
Suorittavalle : Yksityisen mo.n tavoitteet puun kasvatuksessa voi ja saa olla melko erilaiset kuin pääasiassa vain kuitupuuta käyttävän metsäyhtiön.
Ok. Kiitos KK tiedosta. ”Sahasulkeisilla” voi siis myös giljotiinitukeista tehdä käyttökelpoisia myyntipuiksikin.
Jaksollisessa kasvatuksessakin pääoman tuotto% voi olla, ja hyvin usein onkin, positiivinen ja jopa parempi kuin jk:n vastaava. Riippuu mistä roikkuu. Sen varmaan tietää Tolopainenkin.
Metsän ostaminen on ollut edullista valtion tuen avustamana. Onhan se hyvä että puuta on tuotettu teollisuuden rattaisiin, siitä hyötyy myös valtio lisääntyvinä verotuloina. Puun ylituotanto on tosin laskenut myös sen myyntihintaa suhteettoman paljon.
Toimiihan se jk kangasmaillakin melko hyvin , jos on otollinen lähtötilanne : Oikeat puulajit niille sopivilla mailla, sopiva määrä myös alle käyttöpuukokoa olevia puita riittävän hyvässä tilajärjestyksessä, ei juurikaan tyvilahoa ja korjuu onnistuu aina talviolosuhteissa.
Silloin aikaisemmin saatavat tukkipuutulot vähemmillä hoitokuluilla kompensoin kokonaiskasvun hiipumista mutta eriasia on riittääkö peittoamaan esim. jalostetun taimiaineksen tuoman kasvuhyödyn ja edullisemmat korjuukulut.
Sitä en usko alkuunkaan, mitä Lähteen Erkki esittää, että jatkuvakasvatus voitaisiin aloittaa missä tahansa metsikön kasvuvaiheessa taloudellisesti tuottavasti verrattuna tasaikäiskasvatukseen, jos aikomus on myös jatkaa jk:lla.
Tuosta leikon tekemisesta : Tukkipuun tyvestä on kannattavampaa (myyjän kannalta) , että tehdään vaikka useitakin leikkoja, jos sillä saa tehtyä 3m:sen kuidun sijaan tukin vaikka edes 1,5 m matkalta lumppien jälkeen.
Onko muuten kellään palstalaisilla käytössä uudehkoja giljotiinikouria joko kaivinkoneessa tai traktorin kourakuormaajassa ? Kiinnostaisi tietää kuinka tasaista leikkausjälkeä niillä saa katkaisussa. Kuitupuuksi varmaan ainakin kelpaa mutta kelpaako sahapuukäyttöön ?
Se on vain hyvä asia , että vanhojakin autoja kunnostetaan ja ajetaan pitkään (vanhat dieselautot vilkkaasti liikennöidyillä alueilla on siitä poikkeus) . Ympäristöystävällisyys on usein vain auton valmistajien ja myynnistä elävien (+verottajan) keppihevosena. Kokonaisuuden kannalta uusien valmistaminen kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin vanhojen käyttö ja pitäminen ajokuntoisina pitkään.
Pienemmät käyttökulut 20 vuotiaalla autolla ; vaikka korjauskuluja tulisikin vähän enemmän kuin uudelle, huoltokulut ja pääomakulut on pienempiä.
Museorek.auton voisi hyvinkin hankkia 2.autoksi.
Kaikki yksityiset puun myyjät on puun toimittajina melko pieniä tekijöitä Suomessa. Metsähallitus ja yhtiöt on niitä isoja.
Monilukuinen ja omistuksiltaan repaleinen yksityisten mo:en joukko ei ole kovin hyvin pystynyt ajamaan etujaan isompien lailla. Esim. ns. mo:en omistama firma ei ole sen paremmin mo:n puolella kuin joku toinenkaan puun ostaja, vaikka joku voi niin luullakin. Sama koskee MHY :tä ; sekin ostaa ja välittää puuta muiden ostajien kilpailijana.
Sitä todellista kilpailua on puun korjuussakin. Yksityisiä firmoja on olemassa, jotka ostaa leimikkoja ja toimittaa eri puutavaralajit niistä parhaiten maksaville käyttäjille. Ja jos on aikaa ja taitoa, voi korjuuseen palkata itsekin yrittäjän tai hoitaa koko homman itse , kuten jotkut tekeekin.
Harrastukset maksaa aina eikä vanhat koneet ole tarkoitettukaan vieraalle urakointiin . Sitähän se ”isäntälinjan kone” juuri tarkoittaa.
Mitä tulee mittaustarkkuuteen , niin se on melko helposti ratkaistavissa. Muitakin mittaustapoja kuin motomitta on keksitty, jos siitä jää kiinni.
Muutaman vuoden päästä nykyiset uudet mototkin jää vanhanaikaisiksi, kunhan jo protoina koeajetut robottikoneet tulee markkinoille.
Jos laskee vain kannattavuutta, ei tietysti ole järkevää hankkia mitään monen kymmenen tonnin vehjettä ellei hakattavaa ole paljon. Korjuutaksat on melko korkeita ; ne on kuitenkin nousseet suht. paljon verrattuna puun hintaan, joka on laskenut.
Omatoimiseen e-harvennusten tekemiseen voisi olla kannattavin koneellistamisinvestointi metsäkuormaimeen asennettu karsiva giljotiinikoura, jolla kuitupuukokoisia puita voi korjata edullisesti, jos on ennestään esim. traktori ja metsäkuormain olemassa.
Huutokauppa sivuilla näkyi olevan sopivia isäntälinjan koneita myynnissä. Ajokoneeksi 8-pyöräinen Minibrunet (-85) ja harvesteriksi Nokka (-96) 6-pyöräisenä. Hinnat oli jotain 12 k€ ja 15 k€. Niistä värkkäämällä saisi varmaan hyvän harrasteketjun metsissä pyöriteltäviksi.
” Tieto ei ole aivan uusi. Jo muutaman vuoden on tullut tietoja automalleista, jotka eivät pakkasella käynnisty, jos niitä on lämmitetty. ”
Tuohan on mielenkiintoista uutta tietoa. Mitkä automallit ei käynnisty , jos niitä on pakkasella lämmitetty ? Olin luullut että asia olisi juuri toisin päin.
Kylmän moottorin suuremmat päästöt lienee jo niin monesti ja varmasti tutkittu , että uusia tutkimuksia ei välttämättä tarvi tehdä.