Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Edelleen uskon puiden kasvattavan sellaisen juuriston, jolla puu pysyy pystyssä. Juuret ei rajoitu mättään alueelle.
Seuraan yhden vanhan lahon ja edelleen lahoavan kannon päälle kasvavan kuusen kehitystä ”
Puut pysyy pystyssä mutta koivulla ja männyllä saattaa tulla tyvilenkoja ko. syystä. Minä olen seurannut yhden puun sijaan usean hehtaarin alojen kehitystä eri paikoissa eri puulajeilla.
Puun nimellinen hinta on pienoisessa nousussa, koska puun tarve on lisääntynyt. Varsinkin kesäkorjuukelpoisista hyvistä leimikoista on hyvä kysyntä.
Kuitupuun hinta on kohta samalla nimellisellä tasoilla kuin esim. vuosikymmenen alkupuolella; Tukkipuun kuutiohinta jää vielä muutaman euron . Reaalihinnat vielä melko kaukana siitä. Hintaindeksit on nousseet aika paljon n. 6 vuodessa.
Katsoin tuossa esimerkiksi ajoneuvoveron ja kiinteistöveron muutosta samalta ajalta : Molemmat on nousseet yli 50 % 6 vuodessa. Verojen nousu on tietysti sieltä eniten nousseesta osasta hintaryhmää mutta myös muut kulut kuten mm. lääkkeiden ja erilaisten palveluiden hinnat on nousseet melko paljon. Keskipalkat lienee nousseet myös inflaatiota enemmän. Joillakin aloilla reilustikin yli sen.
Lakiraja on n. 9-10 m²/ha kasvatushakkuissa j-kasvatusta jos meinaa tehdä. Siemenpuu- asento (mä) onkin sitten uudistushakkuuta eikä siinä siten ole lakirajaa jääville simenpuille.
Jos on pelkkä kuusikko kyseessä ,niin helposti menee nurin puut jk-asennossa (ilman ennakkoväljennystä). Mutta voihan sitä kokeilla ja tuulenkaatojen keräilyn jälkeen sitten vaikka istuttaa alue.
Muokatun maan tyvilenkous koskee osaa niistä avojuuritaimi-istutuksista joita on tehty joskus 60-70-luvulla voimakkaasti muokatuille alueille. Sama voi joskus käydä jos mättäät tehdään liian korkeiksi jolloin puun juuret ei pääse kunnolla perusmaahan. Virhe muokkauksessa.
J-kasvatuksen ongelmia voi olla puun laadun kannalta esim. lylyn yleisyys , joka johtuu taimien epätasaisesta tila-asennosta, kasvupaikkojen ”ahtaudesta” .
Puutavaran mittaus pitää tapahtua mittauslainsäädännön mukaan työmittauksessa. Luovutusmitta voidaan tehdä vaikka sopimalla ilman mittaustakin jos niin sovitaan.
3 k-kuutiota on pienin erä , jonka ostaa sopimuskumppani. Hinta ei tietystikään ole sama kuin esim. rekallisen myynnissä.
Omista tukeista sahatut laudatkin tulee edullisiksi jos vaikka sahuuttaa muuten kuitupuun hinnalla menevistä puista. Vielä jos sahuri on ammattitaitoinen ja osaa hommansa niin ei kauan nokka tohise esim. muutaman sadan tukin sahuussa. Täälläpäin on yksi kenttäsahuri, joka on tehnyt hommaa jo vuosikymmeniä hyvällä kalustolla ja tuntiveloitus on kohtuullinen. Suunnilleen 2x nopeammin syntyy mittatarkkaa sahatavaraa kuin toiselta porukalta, joka on sahannut vähemmän. Samat tuntihinnat molemmilla.
Monimutkaisen vanhan koneen ylläpito on yleensä melko kallista ellei itse pysty tekemään pikku remontteja. Se on ihan selvä asia . Mutta harrastukset saa tietysti maksaakin.
Siitä olen samaa mieltä, että kukaan ei ole seppä syntyessään. Harjoittelu vie oman aikansa.
Ihan hyvä video oli. Vähän epäselväksi jäi , mitä siinä remontissa piti tehdä, kun kesti (kai) 3 h. Vai menikö jäähdytinnesteen lisäämiseen se aika ?
Jonkinlainen remontointitaito pitää varmaan olla itselläkin, jos vanhan moton hankkii . Saattaa muuten ylläpito tulla turhan kalliiksi.
Tavallisen traktorin peräänkin on olemassa monenlaisia monitoimikoneita/prosessoreita. Yksi melko toimivalta vaikuttava (ainakin karsintanopeuden osalta) on ruotsalainen Hypro. Olikohan niistä jokin malli varustettu myös kaatopäällä (?).
Se harvennusreaktion vaikutus vaihtelee mm. puulajin, harvennusvoimakkuuden ja puiden iän mukaan. Siihen laatuun vaikuttaa myös puiden tilajärjestys.
Laatu heikkenee, jos puut esim. kasvaa pitkään hyvin hitaasti ja sitten kasvupyrähdyksittäin nopeasti. En ole ollut tekemässä tutkimuksia joita on tehty jk:n koealojen mittausten perusteella mutta uskon niitä tuloksia enemmän kuin joitain mutuarvioita.
Lisätutkimuksia varmaan tarvitaan (kuten on tullut ilmi) esim. puiden taimettumisesta ja alkukehityksestä eli ennen kuin päästään siihen vaiheeseen, josta nyt yleensä aina aletaan laskemaan jk:n kannattavuutta.
Hirvieläimet liikkuu talviaikaan melko pienellä alueella, jos ruokaa on sen verran että jotenkin pärjäävät. Kulutusta pienennetään vähällä liikkumisella ja varsinkin lumisilla alueilla elikot pysyy talvilaitumillaan hyvin, jos ei sitten esim. sudet hätyyttele niitä muualle. Ainakin täälläpäin ei hirvituhoja taimikoille tule juuri ollenkaan muualla kuin talvilaidunalueilla. Sinne sopisi tehdä niitä vaihtoehtoisia ruokapaikkoja , esim. mäntyjen latvuksia harvennuksilta. Parempihan se on jos hirvet syö latvuksia kuin kasvavia taimikoita.
”Vanha uskomus hitaasti kasvaneen puun paremmuudesta kumottiin monella suulla, mutta mitään tutkimustuloksia ei asiasta esitetty.”
Hitaasti ja tasaisesti kasvanut puu on lujuusominaisuuksiltaan parempaa kuin liian nopeasti kasvanut. Jatkuvankasvatuksen metsissä kasvavat puut ei kasva tasaisesti vaan lustojen leveysvaihtelu on tasaikäisesti kasvatettua puuta suurempaa. Pari kertaa olen siitä Metlan( v. 2014) tekemästä tutkimuksesta tässä ketjussa maininnut. Jos asia kiinnostaa, niin kannattaa ihan itse ottaa selvää pitääkö paikkaansa eikä uskoa aina ”markkinointipuheita”.