Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Puun hinta on vakaalla tasolla” on se vakiintunut lausunto metsäfirmojen oston tilannearvio puukauppatilanteesta. Mitäpä sitä maksamaan korkeampia hintoja kun saa halvemmallakin – ainakin jonkin aikaa. Mutta tilanne voi muuttua (kiristyvän kilpailun lisäksi) metsänkasvatuksen ja sen liitännäiskulujen (esim . metsäteiden kunnossapito) tultua vähemmän kannattavaksi kotimaassa matalan kuitupuun hinnan vuoksi. Ylitarjonta kestää aikansa mutta puun saatavuuteen vaikuttaa myös hankintaolosuhteet tulevaisuudessa. Tiestöstäkin kannustetaan puheissa pitämään parempaa huolta ja hyvä niin, kunhan muistaisivat että mo:en ja mahdollisten valtion tukien lisäksi voisi kannattaa satsata puun käyttäjienkin jotain ”yhteisen hyvän vuoksi” oman etunsa takia.
” Vuosisadan pakkastalvi v. 1985 ” (L:Yle) . Piti ihan tarkistaa, jotta muistanko noin väärin, mutta kyllä se kovin talvi oli juuri v. -85 .
Asiaperustein saa arvostella jk:takin varsinkin koska selvästi sitä yritetään toisinaan mainostaa paikkaansapitämättömillä väitteillä.Niinhän sitä arvostellaan muitakin metsäpuolen ”ilmiöitä” ja metsänhoitotapoja.
Jk:n kehittäminenkin alkaa siitä, että aluksi otetaan huomioon sen käytännön rajoitteet mahdollisimman realistisesti. Esim. taimettumisessa on muutamia asioita, jotka unohtuu usein jk:sta puhuttaessa : Taimien ryhmittäisyys (tilajärjestys ja sen vaikutus kasvuun), taimien riittävä syntyminen/lisäys tarve , hidas kasvu ja tyvilahon vaikutus kiertoaikana jää yleensä pois laskuista. Kaikki oletetaan vain onnistuvan hyvin ilman lisäkustannuksia.
Jk:sta mainostetaan myös hyvänä laatupuun kasvatustapana mutta tutkimukset ei sitä tue (ainakin v. 2014 tehty Metlan tutkimus osoitti päinvastaista).
En ihan ymmärrä miten jk saadaaan aina kannattavaksi laskelmissa, kun kerrotaan kuinka jk:n voi aloittaa missä tahansa metsän kasvatusvaiheessa kannattavasti (Erkki Lähde kirjoitti jokin päivä sitten sanomalehdessä asiasta) .
Esim. Pukkalan esityksessä ( oli aiemmin tässä ketjussa ) oli optimoitu metsän käsittelyjä tasaikäisten metsien muuttamisesta j-kasvatuksen metsiksi . Yhdessä esimerkissä oli lähtöpuusto tasaikäinen havupuumetsä, johon jätettiin 150 kpl/ha puita pystyyn ja niistä hakattiin seuraavan 15 v:n jälkeen puolet pois ja 30 v:n päästä loput sp-hakkuina. Jos ko. homman laskee vaikka 5 % korolla, ( 30 vuoden päästä) niin on syntynyt jk:n taimikko, ja tappiota esim. kylvöön verrattuna n. 2300 € /ha. Siis jk metsässä on erirakenteinen (taimikko)metsä ja tasaikäisessä ensiharvennusvaiheessa oleva metsä. Siitä voi laskea eteenpäin kumpi käsittelyvaihtoehto on kannattavampi.
Jokin autolehti (olikohan ”auto und bild”) oli testannut RAV4 hybridin, jonka keskikulutus on ”virallisesti” 4,9 l /100 km ja saanut k-kulutuslukemiksi reilusti yli 8 l. Taajama-ajossa 14 l / 100 km. On se niin ympäristöystävällistä, kun hybridillä voi ajaa melkein pelkällä hajulla…
Teillä on sitten ollut se kova talvi eri vuonna tai erilainen talvi eri paikassa, koska olin itse eri paikkakunnalla -87 kuin kovimpana pakkastalvena joka oli aiemmin. Vuonna 2010 oli myös pitkään pakkasta yli -25 astetta tammikuun lopulta pitkälti helmikuun loppupuolelle.
Lunta on ollut n. metri ja vieläkin yli puolimetriä. Hanki kantaa nyt aamuisin jonkin aikaa .Vois olla hyvät raivauskelit.
Muuten, se kova pakkastalvi oli v. – 85 tai -86 . Muistan kun riisikuppi piti Oulussa viikosta toiseen herätellä käyntiin lämmitystolpan juuresta ja öljyt oli niin kohmeessa että alkuun ei auto liikkunut juuri minnekään.
Ei ne metsänhoitotavat amerikanmantereen vastaavista eroa juuri Venäjälläkään , kun metsäajomatkat saattaa olla sadoissa kilometreissä. Aukot on suuria ja uudistaminen jää luonnonuudistumisen varaan käytännössä aina.
Vielä taloudelliseen tulokseen liittyen :
Lukijain kuvissa (s.3) olevan NNA-laskennalla tehdyn vertailun lähtöarvoja pitäisi muuttaa korjuukulujen osalta. J-kasvatuksen korjuun hinta on enemmän kuin 4 €/kuutio kalliimpaa kuin tasaikäisen päätehakkuun. Oikeampi hintaero on 6-8 € . Sen ja myös jk-hakkuiden tukkiprosentin muutos 70%:sta—> 65%:iin (joka on realistisempi) , muuttaa lopputuloksen tasaikäisen hyväksi myös 4 %.n korkokannalla laskettaessa, vaikka uudistuskulutkin nousisi tavalliselle tasolle (n. 750€/ha, netto).
Tarkemmin ajatellen ; puukouran käyttö pitäisi liittyä yli 50 %:sesti myyntipuun käsittelyyn ennen kuin sen voisi merkitä metsäpuolen kalustoon. Sama juttu esim. kaivinkoneen kanssa. Mutta kaivinkoneen tai traktorin käytöstä voi hyvin olla yli puolet metsätalouskäyttöä. Onhan sitä usein metsäteiden lumenaurausta, maanmuokkausta, lanausta yms. monenlaista metsätalouteen kuuluvaa käyttöä puun kasvatukseen liittyvän lisäksi, jos on puuhapalstaa isompi metsäalue hoidettavana.
Aiemmin oli puhetta sopivan kokoisesta terästeloilla olevasta maanmuokkaukseen kumitelaista paremmin sopivasta koneesta. Huutokaupassa näytti olevan sellainen 7 tn kaivinkone myynnissä. Taisi olla jokin kiinalainen merkki mutta kaipa ne sielläkin toimivia kaivinkoneita osaa jo nykyisin valmistaa.