Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
” Tukin hinta reilut 40 dollaria ” Vai olisiko ollut koko puun hinta ? Kokorunkoinahan ne yleensä Amerikoissa puita korjaa tehtaalle asti. Pätkivät sitten lahot ja mutkapuut yms.(joita näyttää riittävän melko paljon ainakin metsuriohjelmien perusteella nähtynä ) muuhun käyttöön.
Täälläkin voisi hyvin olla huonoimman laadun kuivaoksaisen (mä-) välitukin kantohinta vaikka 45 € ja oksaton tyvitukki 130 € , tuoreoksainen esim. huonekalujen valmistukseen käypä tukki vaikkapa 60 €. Laadun takia raakatut meneekin kuitupuun -tai sitä halvemmalla hinnalla. Hyvä laatuisen kuusitukin kantohinta esim. Kuhmon sahalle on ollut vain 47 € ( l-lpm < 20 cm / pit. < 49 dm ).
Taitaa olla peitteisen metsätalouden lehtipuun kasvatuksen lisääntyminen samalla lailla hataralla pohjalla kuin laadukkaan tukin kasvattaminenkin. Luontaisen uudistamisen kohteilla esim. kaksijaksoisen kuusi-koivumetsän kasvatus lisää paremmin lehtipuuta. Samoin koivujen kasvatus kuusikossa lisäpuina. 10-20 %: n koivuja ei heikennä kuusikon tuottoa, sopii hyvin talousmetsiinkin.
Tietysti voi kasvattaa lehtipuita jatkuvasti jos hakkaa ne ainoat puolivarjopuut , jotka mahdollisesti uudistuu alikasvoksina eli kuuset pois. Sopii puistometsiin ja jalopuuta kasvaville alueille.
” Metsänviljelyn kannattavuus ei monen prosentin korkoa kestä. Eikä se muutu piiruakaan siitä etsimällä jk:n, kanankasvatuksen, kauranviljelyt tms. huonoja puolia.”
Juuri kannattavuuden laskennan perusteisiin niillä jk:n kasvatuksen huonoilla puolilla voi olla vaikutusta. Laskentaprosentti ei ratkaise kaikkea muuten kuin paperilla, jos muita tekijöitä ei oteta huomioon.
Viljelykustannuksiinkin kannattaa etsiä säästöjä, jos kannattavuus ei kestä korkeita aloituskustannuksia. Mutta se voi tapahtua muutenkin kuin j-kasvatuksen avulla.
Suojeluasiat on nykyään tärkeitä useimmille mo:lle. Ennen saatettiin usein lyödä kaikki puut nurin markan/euron kuvat silmissä mutta useimmat ei ajattele samoin enää.
Tutkimuksia on tehty myös niistä asioista, jotka ei puolla jk:n toimivuutta Suomessa.
Esim. Metlan kestokoealatutkimus on osoittanut kuusikoiden taimettumisen hitaaksi (keskim. 42 v. 1,3 m pituuteen). Ensimmäinen tutkimus jatkuvankasvatuksen tukkipuun laadusta on tehty Metlassa v. 2014. Se ei puolla niitä käsityksiä, että laatupuun kasvatus jk:lla onnistuisi hyvin. (Niitä tutkimuksia voi vaikka googlata, jos haluaa varmistaa asian).
Kannattavuuslaskelmat NNA:n avulla osoittaa kyllä , että joissain tapauksissa jk olisi kannattavampaa kuin tasaikäinen kasvatus. Mutta kiertoajan kokonaiskasvu jää aika paljon jälkeen tasaikäisestä viljelyn jalostushyödyn ja maanmuokkauksen antaman edun vuoksi. PPA:n laskeminen alas jk:ssa vähentää myös kokonaiskasvua jonkin verran lisää.
Arvokasvun parempi hyödyntäminen lisää jk:n tuottavuutta mutta samaan suuntaan vaikuttaa yläharvennuksen tekeminen 2 harvennuksessa tasaikäiseen ku-metsään. Se parantaa tasaikäisen kannattavuutta verrattuna alaharvennukseen.
Kaiken kaikkiaan kun summaa jk:n plussat ja miinukset, niin väkisinkin päätyy johtopäätökseen, että se sopii parhaiten maisema-/puistometsiin ja valmiiksi siihen sopiville erirakenteisille turvemaille ja joissain tapauksissa myös kangasmaille (= tyvilahoa ei ole ja metsässä on valmiiksi erirakenteisuutta ja taimia riittävästi + maapohja sopii kuusen kasvatukseen).
Tapion vastaavat lukemat on : rkl n. 740 – 920 kpl /ha . ( 14 m / 18 cm lpm)
N. 30 vuotta sitten Tapion taulukoissa : 1200 kpl/ha , jos yli 12 m valtapituus ja 1400 kpl/ha, jos valtapituus alle 12 m ( – ajouran vaikutus) . Silloin suositukset oli laadittu eri lähtöarvoilla kuin nykyään (pienempi kokoinen puusto, korjuun hinnan suhde kantohintaan erilainen ym.)
600kpl /ha on tietysti liian harva asento.
Lopputuotteen hintoihin vastaavuutta pitäisi olla myös tukin laadun mukaisella hinnoittelulla. Ei ihan niin kuin pari vuotta sitten muutamalla sahalla, että norm. hinta laski n. 15 % ja vain parhaiden (suurimpien ) tukkien hinnat säilyi entisellään. Parhaimmista (mänty)tukeista saadaan vähintään 2-3 kertaa arvokkaampaa sahatavaraa kuin huonommista välitukeista. Ei innosta kasvattamaan laadukasta puuta (joka ei muuten ole jk:n puuta ; siitä on tehty tutkimuskin Metlassa v. 2014).
Tosiaankin kummaa vääntöä. Pitää osata lukea taulukoita oikein.
Tässä sulle Jätkä päivitettynä tuon Metsätehon taulukon mukaan :
Ku , lehtomainen kangas, valtapituus 14 m, d 1,3 m 18 cm, PPA harvennuksen jälkeen 16 – 20
= > runkoluku = 701 – 876 kpl / ha . Ymmärsitkö ?
Jossain lehdessä oli juttua, että sahat investoi nyt ennätysmäisen paljon. Ei silloin tuloslaskelmat näytä voittoa. UPM:n vanerin valmistus tuottaa voittoa 23 % . Siellä on ilmeisesti investoinnit tehty aiemmin tai tuotto on niistä huolimatta erinomainen.
Suurin ongelma kotimaisilla yksityisillä sahoilla on ollut sivujakeiden huono kysyntä.
” Nyt Puuki olet katsellut varmasti vääränlaisten lasien läpi sitä samaa taulukkoa taulukkoa. Luuletko minua yhtä tyhmäksi…”
Tarkoitit varmaan sanoa: ”.. yhä tyhmäksi…” Kerroit aiemmin minimirunkoluvun olevan tässä casessa yli 1000 kpl /ha . Se ”tieto” on vanhaa; 80-luvulla tehtyjen taulukkojen mukaista.
Ennen oli melko yleinen pilkekone, jossa oli sirkkelinterä ja halkojana iso betonista tehty pyörä, jossa 2 kpl kirveenterän tapaista kiilamaista terää. Semmoisella nuoruudessa pilkottiin keskuslämmitykseen puita. 11 kW:n 3-vaihesähkömoottori pyöritti masiinaa ; ei loppunut teho kesken. Isoimpien puiden halkaisu oli tarkkaa hommaa , kun piti varoa ettei puuta jää vahingossa poikittain halkaisuterän alle. On vielä tallessakin, kun tehtiin puurungon tilalle siihen rautarunko. Moottori vaihdettiin 3 kw:seen ja kiinnitettiin runkoon. Alkuperäinen isompi moottori pyöritti konetta hihnavedolla ja se piti kiilata ja tukea paikalleen rautakangen avulla. Saattaa vastaavia ”klapikoneita” olla jossain vielä käytössäkin.