Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Vesitakkoja on monenlaisia ja muistelen , että osa niistä toimii vaihtoehtoisesti joko pelletillä tai puuklapeilla. Vesikiertoinen lämmitys se niiden pääasiallinen käyttötarkoitus kuitenkin on.
Vesitakka lienee kustannustehokas ainakin pienten talojen lämmönlähteeksi. Jokin aika sitten oli juttua lappeenrantalaisen keksijän kehittämästä uudenlaisesta vesitakasta, jonka hyötysuhde ja toimivuus oli entisiä parempi.
Suomalainen uudehko keksintö on musta aurinkosähköpaneeli, joka toimii nykyisiä paneeleita paremmalla hyötysuhteella myös pohjoisilla alueilla. (L:Kauppalehti)
Sähkön siirtohinnat kohoaa jatkuvasti ja kohta kannattaa tehdä kokonaan sähköverkosta erillinen energiantuotantosysteemi. Kiinteistöverot, sähkö ja vesi +viemäri -maksut nousee nykyään muuta hintatasoa paljon nopeammin.
En ole koiran kanssa itse metsästänyt koskaan mutta läheltä seuranneena tuntuu melko mahdottomalta , että koira ja sen ohjaaja kulkisi yhtä mukaa jatkuvasti hirvijahdissa. Gps- seurantalaite metsästyskoirilla on ollut käytössä jo pitkään. Jos ja kun välimatkat on pitkiä, saattaa koiran suojaaminen olla melko mahdotonta susilauman hyökkäyksen sattuessa.
Susia on toisin paikoin liikaa, samoin kuin hirviäkin.
Taimikonhoito tietysti kannattaa tehdä ajoissa. Mutta samoin ensiharvennus. Harvennusajankohta riippuu kasvupaikasta ja puulajista. Joissain tilanteissa 30 – 40 m³ hakkuupoistuma on jo riittävä. Ei ehkä moton kopista katsottuna mutta metsänhoidollisesti kyllä.
Suora sähkö -ja lattialämmitys ei tuhlaa sähköä laattaan, kun on kaksikerroksinen talo. Alakerrassa on mm. autotalli ja muutama puolilämmin huone. Alakertaa ei tarvitse erikseen lämmittää koskaan. Lattialämmityksen säätö termostaatilla. Pattereita on vain muutama ja niiden lisäksi 3 erikokoista ilmalämpöpumppua ja varaava takka-/leivinuuni . Ikkunoista ei vedä kun on kolminkertaiset lämpölasit.
Suorasähkö on melko edullinen kokonaiskustannuksiltaan. Varsinkin jos käytetään ilmalämpöpumppuja ja varaavaa takkaa lisäksi. Sähkön käyttöä päälämmön lähteenä pidetään ympäristöhaittana ainakin energiatodistuksen kertoimien mukaan. Mutta ei se sitä ole ; suuri osa tai kaikki sähkö saattaa olla ekologisesti kestävästi tuotettua esim. vesivoimalla ja /tai vaikkapa oman aurinkovoimalan tuottamaa.
Tämä jk:n ja tasaikäisen kasvatuksen välinen vertailu tuottojen osalta on mielenkiintoinen kysymys, koska se on sen verran monitahoinen, että yhtä varmasti oikeaa vastausta ei siihen ole olemassakaan. Jokainen tapaus on erilainen.
Mutta kuten jo aiemmin oli esillä, niin esim. laskentakoron määrittämiseen pitäisi sisällyttää riskilisä, joka mielestäni on jk:ssa yleensä (ei välttämättä aina) suurempi kuin tasaikäisessä , jossa ainakin osa puustosta on viljelyllä aikaansaatu. Jalostushyöty on myös tärkeää ottaa huomioon siellä missä jalostetun alkuperän käyttäminen on mahdollista ja järkevää. Vähän kalliimpi aloituskustannus voi lisätä riskiä. Mutta myös jk:ssa ppa:n laskeminen alas varsinkin kuusikoissa lisää sitä vielä enemmän.
Kannattavuuslaskelmat voi olla tarkoitushakuisia puoleen tai toiseen. Helposti voidaan jokin oletus tehdä sopivasti omaa katsantokantaa puoltavaksi. Ehkä eniten ihmetyttää kun jk:ssa oletetaan yleensä aina, että lähtötilanteessa on jo sopiva alikasvoskuusikko olemassa. Miten paljon niitä kohteita on käytännössä , joissa se on riittävä ja riittävän hyvässä kunnossa ilman suurempia määriä tyvilahon alkuja ? Metsätyyppikin pitäisi olla sopiva kuuselle. Voihan niitä olla joillain seuduilla melko paljonkin mutta jos ei ole, niin uudistumisen kanssa voi tulla vaikeuksia hitaan alkukasvun takia.
Vielä 70-luvulla ennen motojen valtakauden tuloa taisi metsurit hankkia hyvin hakkuilla.
Ex- metsuri kertoi, että parasta tiliä hän teki, kun oli kaatelemassa prosessorille puita.
5 m ajourat ensiharvennuksilla on aivan liian leveitä, mutta parempi tietysti sekin, kun jättää harvennukset kokonaan tekemättä.
Muistaakseni tuo vajaatuottoisen alueen uudistaminen kemeravaroin vaati , että kolmen edellisen vuoden ja hakkuuvuoden kantarahatulon piti alittaa tietty summa. Se oli eri summa eri alueilla.
Lähitapiola on ainakin osannut, kuten vakuutusyhtiöt yleensä aina osaa, laatia ehtonsa sopiviksi itselleen. 5o-vuoden jälkeen on useimmiten vielä paljon odotusarvoa jäljellä.
Burl :” Kuten kirjoitin, tuo puun kosteus on helppo mitata ja aiheesta löytyy tarkasti dokumentoitua tutkimustietoa.”
Muistelin havupuun talvikosteuden olevan vähän erilainen kuin esitit ja tarkistin asian tutkimuksesta nettihaulla. Niin vain on että männyn osalta se kuivin kausi on talvi.
Joku vuosi sitten julkaistiin tutkimus veden käyttäytymisestä puussa pakkasilla. Ilmeni että puu kestää veden pakkaslaajentumisen sillä, että solujen sisältä vesi siirtyy talvella soluväleihin.