Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ennustaminen on aina helppoa. Oikeaan osuminen ei niinkään. Ja korkoja manipuloi joku vuosi sitten ainakin pari isoa pankkia, jotka sai siitä sakkoja.
Ennen on ollut pörssissä paljon vähemmän yrityksiä ja rahastoja kuin nykyään. Rahamaailman liikkeet ennen hitaampia ja vähän ennustettavampiakin. Shorttaaminen ja mm. korkojen manipulointi lienee myös ollut vähäisempää kuin nykyisin. Joskus jonkin osakkeen kurssi saattaa muuttua ilman mitään näkyvää, yrityksen tilanteesta tms. riippuvaa syytä, kun jokin taho manipuloi osakkeen arvoa oma etunsa takia.
Posti on nykyisin monitoimiyritys, kun leikkaavat nurmikot ja lumet kolataan talvella. Jotain muutakin toimintaa ne on kehittäneet. Postinjako jää sivuhommaksi kuten jo huomaa sen epäsäännöllisyydestäkin. Kiinan paketit tuottaa postille tappiota ja menoja karsitaan mm. harvaanasuttujen seutujen palveluja karsimalla.
Toista oli ennen maaseudullakin. Olin opiskeluaikoina n. 10 vuotta jakamassa autolla postia viikonloppuisin ja yhden kesän lomitin postipalveluautoa, jossa oli pankin toiminta postinjaon ohessa. Pankitkin on miltei kadonneet maaseudulta eikä postia jaeta enää 6 kertaa viikossa.
Pörssikurssit ei käyttäydy enää ihan niin kuin ennen. Entistä vaikeampaa ennakoida jatkoa, jos ei tunne yhtiötä kunnolla, ja vaikka tuntisikin niin voi tulla yllätyksiä ja heiluntaa on entistä enemmän. Viimeisimmän isomman romahduksen -08 jälkeen ei läheskään kaikki osakkeet ole nousseet takaisin entiseen tasoon. Jos jotkut osakkeet on kunnolla plussalla, niin onhan siinä vara laskeakin. Osa osakkeista vain jää rommauksen jälkeen senttiosakkeiksi ja osa menettää arvonsa kokonaan (esim. Talvivaara) . Niistä lapuista (jäläkiviisaana) kannattaa tietysti luopua ja myydä tappiollakin pois ajoissa.
Kukin valitsee tietenkin itselleen parhaaksi katsomansa taktiikan eikä kaikkia munia kannata yhteen koriin pistää. Jos sijoittaa vain sen verran minkä on valmis häviämäänkin, niin voi ottaa riskiäkin enemmän. Vähemmällä vahtaamisella pääsee jos harrastaa vain holdaamista, se etu siinä on olemassa.
Onko Kiina vielä kommunistinen ? Varmaan on nimellisesti, mutta jokin muu -ismi sielläkin toimii. Kommunismi ei tosin ole toiminut missään muutoin kuin teoriassa ; tasa-arvoisia kaikki mutta toiset oli kommunistisissakin maissa tasa-arvoisempia kuin toiset.
Puun käyttö lisääntyy ja siitä tehdään entistä arvokkaampia tuotteita, ainakin käytetään entistä tarkempaan koko raaka-aine. Ei juuri näy kuitupuun ostohinnassa , koska tarjontaa on paljon.
Tukkipuun hinta on noussut hieman . Kuusitukin 65 € on jo n. puolet parhaimpien aikojen reaalihinnoista (80-luvun loppupuoli), jos oletetaan että kasvu on nykyään n. 1/3 parempaa kuin silloin.
Itse mjo olet pihalla . Vastasin lähinnä tolopaisen kommenttiin:” ei paljon auta jos nousseita osakkeita ei myy” . Tietenkin robotit tekee ihmisille kauppaa, mutta ne kaupat tehdään mikrosekunneissa ja nopeimmat robotit voittaa : Ne vetää kauppojen välistä sillä hommalla.
Holdaaminen on erikseen ja osto-ja myynti päiväkauppana on oma sijoittamisen lajinsa. Olen itsekin lähinnä harrastuksena ollut mukana ”pörssipelissä” toistakymmentä vuotta. Että jotain tiedän siitä hommasta.
5 vuottahan se vähennysmahdollisuus on voimassa. Pörssipelissähän ei mitään rajaa rikastumisella olisikaan, jos osaisi myydä ja ostaa aina oikeaan aikaan. Sitä ei osaa tehdä kuin parhaat robotit, jotka osan kuulemma hoitaakin jo esim. USA:n pörssikaupasta, josta robotit kattaa jo 5 % . Siinä ei pärjää piensijoittajat myynti-/ostonapin painannan nopeudessa ja kauppojen tapahtumanopeudessa alkuunkaan. Piensijoittajan verokohtelua pitäisi helpottaa, jotta tavallinen pulliainenkin pääsisi vähän lähemmäs suursijoittajien verosuunnittelun tai ”verosuunnittelun” tuomia etuja.
Riskit on yleensä suoraan verrannollisia suhteessa voittomahdollisuuksiin. Vähän sama juttu on metsänkasvatuksessakin. Jatkuvan kasvatuksen metsä on esim. riskialttiimpi kiertoaikana metsätuhoille kuin viljelymetsä, joka taas vaatii vähän enemmän alkupanostusta. Nettonykyarvolaskelmissa koron riskilisä on yl. ajateltu olevan n. 0,5 %. Jk:ssa se voisi perustellusti olla vähän suurempi.
Salaojitus ja rikkaruohomyrkyt vei ne kukkaset ja perhoset pelloilta. Myös mm. leivonen on hävinnyt samoista syistä. Ruokamaat on ehtyneet. Perinnemaisemia hoidetaan raivaamalla talkoilla ja kaipa niiden hoitoon jotain tukeakin nykyisin saa.
Melko pitkäikäisiä ne hirsirakennukset lienee olleet, jos ei sitten tulipalo ole käynyt. Hirsiladot kestää kymmeniävuosia , aittarakennukset vielä pidempään; onhan niitä yli 100 vuotiaitakin vielä pystyssä siellä täällä.
LSL: ” Lahopuuta pitäisi olla vähintään 20 kuutiota hehtaarilla…”
Jos kuusta on yli 10 k-m³/ha ja mäntyä yli 20 k-m³/ha , niin ne sen yli menevät määrät pitää ml:n mukaan kerätä pois. Koska ötökkätuhot lisääntyy ja naapurin metsätkin on uhattuna; maksaja on kaatuneiden puiden omistaja. Ei se ole monimuotoisuuden lisäämistä, jos kuoriaistuhot tappaa pystypuuston. Lahopuuta riittää vähempikin määrä kuin että mennään yli riskirajan .