Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Dieselautot on kohta alennusmyynnissä . Kun hakee suoraan Ruotsista tai Saksasta eikä osta suomalaisesta autoliikkeestä.
Muuten TM:n talviautovertailun voitti 4-vetoinen Opel Insignia. 3 :n kärki oli kaikki saksalaisia. Korean kiesejä ei ollut mitaleilla.
” Tuo Puukin teoria on yläharvennus, joka tehdään yhden kerran ennen päätehakkuuta. Sillä ei ole mitään tekemistä jatkuvan kasvatuksen kanssa….”
Mitä yrität tuossa selittää ?
Riskikorjattu tuotto, josta oli puhetta jo aiemminkin, pitäisi tosiaan ottaa käyttöön myös metsänkasvatuksen tuottolaskelmissa.
Mutta asiaa voi ajatella monelta eri kantilta. (kuten on tullut jo ilmi tässäkin ketjussa n. 80 sivun verran). Käytännön esimerkkejä on jonkin verran olemassa. Esim. ainakin yksi mti:n lopputyö on pari vuotta sitten tehty vertailu jk:n ja tasaikäisen kasvatuksen välillä. Siinä oli n. 60 vuotias kuusikko poimintahakkuin manu+hevoskorjuulla tehty hyväkuntoinen e-suomalainen metsikkö. Vertailu oli tehty MOTTI-ohjelman kasvatusmallien avulla . Lopputulos oli n. 15 % tasaikäisen kasvatuksen hyväksi vaikka ennakko-odotukset oli toisinpäin jk:lle sopivan lähtökohdan vuoksi.
Kuusen tyvilaho on,( taimettumisen onnistumisen lisäksi) suurin haitta rehevillä mailla j-kasvatuksessa. Metsätieteellisessä vuosikirjassa on julkaisu tutkimuksesta tyvilahon esiintymisestä jk-aloilla. Siinä tyvilahoa esiintyi 10 – 80 %:ssa jk-mallilla hoidettujen metsiköiden puissa. Jos alueella on alunperin tyvilahoa, se lisääntyy poimintahakkuiden jatkuessa toistuvasti .
Esim. kiinteistö-ja sähköverot on myös nousseet viime vuosina rivakasti ja jatkossakin nousevat keskimääräistä hintojen nousua enemmän. Vesimaksutkin nousi n. 100 % noin alkuun, kun vesiosuuskunta siirtyi kunnan omistukseen. Rahan puute lienee akuutti eri hallintoportaissa ja muuallakin.
N. 300 000 eurolla/vuosi (Keski-Suomessa) saisi jo aika paljon korvattua männiköiden /ra-koivikoiden hirvivahinkoja ja ehkä liian kuivilla kasvupaikoilla kuusen kasvatuksen aiheuttamia tappioitakin.
Riippuu puiden käyttötarkoituksesta. Esim. pylväitä kuljetetaan pitkinä.
Min. latvaläpimitta vain pitäisi olla tukkipuille sovittu norm. 16 tai edes 18 cm:iin eikä 20 cm:iin. Yleensä päätehakkuuleimikoista ei kannata enää pikkutukkia myydä.
On varmaan parempi sahalla katkoa tukit sopiviksi kuin motolla metsässä. Molemmat osapuolet saa hyötyä tuolla korjuumenetelmällä sille sopivissa leimikoissa.
Lehtikuusista tehtäviä mastopuitakin tarvittanee edelleen. Niitähän käytetään kun korjataan vanhoja puulaivoja esim. Suomenlinnan telakalla. Ainakin vielä 80-luvun lopulla niitä käytettiin enkä usko vanhojen purje- tai purje+moottorikäyttöisten laivojen käytön ja korjauksen loppuneen vieläkään.
Noinhan se on kuten Mm:kin kirjoittaa edellä. Metsän kasvattaminen ja metsätalous on sen verran iso asia Suomessa, kun niin monet sitä harjoittaa ennemmän tai vähemmän tosissaan ja tavoitteetkin on erilaiset. Useimmilla kuitenkin taloudelliset tavoitteet on ykkösenä; monilla yhtä tärkeinä tai seuraavina voi olla monimuotoisuus , riistanhoito tms. luonnonhoito asiat.
Siinä ero moniin muihin talouden aloihin on, että pääomanpalautus tarvitsee tavallista pidemmän ajan ja on erilaisia tapoja laskea lopputulosta. Riippuu tilanteestakin mitä tapaa voi ja kannattaa käyttää. N. 15 %:n panostus on pieni tai voi olla melko isokin tilanteesta riippuen. Erilaisten metsänkäsittelytapojen välinen ”kiistely” on tullut yleisemmäksi aluksi tietysti metsälaissa ns. uuden tavan hyväksymisen takia. Kohonneet kustannukset ja puun hinnan pidemmän ajan melko tasainen laskeminen on suurin tekijä siihen, että metsänkasvatuksen kustannuksiakin lasketaan eri tavalla kuin joskus aiemmin.
” Myöhemminhän asiaa korjattiin määrätyillä lisäopinnoilla.”
Teknikoilla opinnot taisi kestää pari vuotta ja myöhemmin metsätalousinsinööreillä 4 vuotta.
Aloittajalle: varmaan ympäristön-/luonnonsuunnittelupuolelle on tulevaisuudessa paljon halukkaita työntekijöitä tulossa, mutta mti-opiskelun jälkeen voi hyvältä pohjalta hankkia lisäkoulutustakin, jos ei suoraan löydy sopivaa työpaikkaa.
”Puuki. Muistaakseni en sanonut, että Puuki puhui…
Jos sanoin, niin kiitos korjauksesta! ”
Kiitos kiitoksista ! (Jätkä näemmä löytänyt ”muokkaa”-napin.)