Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Eikös vasta ollut tarinaa Metsälehdessä (vai olisko se ollut jossain toisessa lehdessä), miten hirviä ei kannata ruokkia talvella esim. rehukasveilla, koska ne ruoansulatuksensa takia käy sitten syömässä myös männyn taimia ”vastapainoksi”.
Taimikon hoidossa pitkiin kantoihin katkasituista syöntipuista oli puhetta . Siitä tuli mieleen , että ilmalaivalla toimiva taimikonraivaussaha -protokin taisi jo olla keksitty ja koeajettukin, jos en ihan väärin muista. Taimikonhoidon kehittämisestä tehokkaammaksi siinä oli kysymys.Se sopisi myös hirvihaittataimikkojen pitkien kantojen tekoon. Ruma jälki mutta voisi toimia.
”Metsästys lopetettu ja metsätaloutta ei ole harrastettu” . Eipä ole ihmekään , että riistalinnut ja muutkin eläimet on pärjänneet erilailla kuin tavallisilla talousmetsäalueilla. Metsäautotiet ja niiden tuoma etu metsästyksessä, ja jollain alueella mm. metsäojituskin varmasti vaikuttanut metsäkanalintujen menestymiseen.
Supikoirat ja kanahaukat kun ilmestyi kuvioihin, niin samoihin aikoihin hävisi liki kaikki metsäkanalinnut alueelta. Ennen oli kymmenien teerien parvia koivikoissa talvella ja metsäteillä metsoja sulan aikaan . Ei näy niitä enää nykyään. Joku pyy saattaa olla vielä hengissä. Niitä tapaa vielä jonkun kerran vuodessa lepikoissa.
Onko julkaistuja tutkimuksia olemassa esim. kuusen j-kasvatuksesta, joissa olisi pidemmän aikaa seurattu mm. uudistumista ja taimien alkukehitystä alikasvoksena rehevämmillä mailla ? ( Sen Metlan tutkimuksen lisäksi, jossa kuuset kasvoi kymmeniä vuosia ennen kuin olivat rinnankorkeudella)
Männiköissä se ppa:n pudottaminen 10 ja sen allekin onnistuu ehkä paremmin kuin kuusikoissa, joissa tuulituhot usein lisääntyy harvassa asennossa enemmän. Kuusikot tosin yleensä ”kestää” männikköjä paremmin ppa:n laskemisen alas ilman liian suuria kasvutappioita, jos vain pysyvät pystyssä.
Siksi niitä metsäsuunnitelmiakin tehdään arvioimalla mieluummin aina vähän alakanttiin, että ei tulisi sitten pettymyksiä puumäärien osalta puukauppoja tehtäessä. Voi se arvio silti joskus heittää puoleen tai toiseen ~ parikymmentä prosenttiakin.
Virheitä sattuu kaikille, mutta toisaalta saattaa tulla ostajallekin joskus houkutus arvioida hakkuutulo liian suureksi, jotta kaupat saadaan paremmin aikaan.
Artikkelin loppupuolella autokuskin kerrotaan ”ihmetelleen” tukkipuun ajoa sellunkeittoon. Sopiihan se tietysti sekin, jos vain on maksettu puusta tukkipuun hinta myyjälle. Tarina ei kerro yksityiskohtia tarkemmin miten tuossa tapauksessa on menetelty.
Koivutukistakin kannattaa tehdä klapia ennen kuin myydä sitä nykyhinnoilla varsinkaan pienehköjä eriä tukkipuuna. Eikä sitä monet ostajat ota kyllä vastaankaan ellei ole vähintään rekallista tarjota. Vanerin teko on muuten nykyisin metsäyhtiöiden kannattavinta toimintaa ainakin omien ilmoitustensa mukaan; tuottaa yli 20 %:n voittoja.
Antinpojalle :
Väännän niitä laskelmia osin senkin takia, jotta saisi selville onko innokkaimmat jk:n puolestapuhujat liikkeellä vain propagandaa tekemässä, kun homman toimivuutta ja tuottoja kehutaan ylivoimaisiksi verrattuna tasaikäiseen kasvatukseen.
Mo tietenkin päättää itse, mitä metsässään saa tehdä, siitä ei liene epäilystäkään. Mutta perustelut esim. kannattavuuden osalta kannattaisi silti selvittää.
Timppa :
Katoppas uudestaan se esimerkki ajatuksen kanssa. Siinä on lähtötilanteessa menopuolella pystypuuston arvo ja korjuukulujen erotus. Mutta se on vain yksi esimerkki ja lähtöarvot muuttuu jokaisessa tapauksessa erilaisiksi. Muutos esim. korjuukuluissa tai aloituksen päätehakkuun puuston määrässä muuttaa lopputuloksen toisin päin.
(Mutta kuten jo aiemmin on ollut puhetta ) Kertauksena ; jk:n aloituspuusto pitäisi olla sellainen, että puita riittää ylispuuhakkuisiin koko kiertoajalle, koska kuusen taimen varttuminen kuusten alikasvoksena rinnankorkeusikään kestää kymmeniä vuosia. Ja jos taimia olisi lähtötilanteessa riittävästi, miten ne säilyy jatkuvissa ylispuuharvennuksissa ehjinä (?) . Aika paljon riskejä, varsinkin jos korjuuta joudutaan vielä sen lisäksi tekemään kesäkeleillä.
Laskelmia voi tehdä monenlaisia mutta pitää samalla arvioida sitä, miten ne toimisi käytännössä.
(Se esimerkki on tarkoituksella jk;een ehkä parhaiten sopivimmasta tapauksesta kuusikossa, kun puustoa on jo valmiiksi pystyssä lähtötilanteessa.)
Käy MJO lukemassa vastaus sieltä Lukijoiden kuvista.
Itseäni epäilyttää eniten taimien riittävä kasvu jatkuvan kasvatuksen metsissä.
Siitä on annettu liian positiivinen kuva joissain kirjoituksissa.
Joku ehdotti kaivinkoneen vuokrausta. Se olisi varmaan ihan ok. vaihtoehto omatoimiseen maankäpistelyyn. Täälläpäin olisi suht. lähellä vuokrattavia koneita 1 – 7 t kokoisia mutta ne kaikki on niitä kumiteloilla varustettuja, joissa telat ei sitten ilmeisesti pysy kunnolla päällä metsämaisemissa liikuttaessa (?) .
Se taitaa olla kaivinkoneenkin kanssa niin kuin erään tarinan mukaan, kun isäntä myöhästyi vähän junan lähdöstä niin tuumasi : ” Omahan se tuommonenkin pitäisi olla”. Mutta muutamien ha:en muokkauksiin ei kannata todellakaan kovin arvokasta laitetta hankkia.
Joo, eipä näköjään kannata liittyä FSC.sertifikaattiin , kun homma on tuossa jamassa.
Se hieman ”lievempikin” suomalainen PEFC -serti voittaa kirkkaasti luontoarvojen puolesta vain paperille tehdyn viherpesun.
Harrastelija :
Voin yrittää pistää sen taulukon Ml:n kuviin, jos se vain onnistuu.