Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Um on tainnut käsittää joitakin asioita väärin. Ilmaisia taimia ei saa valtion kustantamina kukaan. Vajaatuottoisten alueiden uudistamisen tukeminen on loppunut jo vuosia sitten. Siihen on joskus saanut tukea , samoin kuin pellonmetsitykseen, joka sekin tukimuoto on jo lopetettu. Uudistamista ei tueta valtion varoista mitenkään.
N. 10 vuotta sitten eräs metsäyhtiö tarjosi lisäetuna ilmaiset taimet puukaupan kylkijäisenä.
Jos /kun uusia elinkelpoisia taimia ei synny tarpeeksi, niin se jk:n idea kutistuu lyhyen kiertoajan ylispuuhakkuuksi. Niin siinä helposti taitaa käydä. Siksi jk sopiikin pääasiassa vain maisemametsiin ja valmiiksi erirakenteisille turvemaille, joissa taloudellinen tuotto on sivuasia tai muuten keskimääräistä heikompaa.
Kyllä ne on Metlassa osanneet varmasti tutkia paremmin kuin mutu-tiedoilla tavallinen pulliainen täällä arvioi. Tietysti ne taimet pitää jostain tulla pitkityksessäkin sinne jk-metsään; sehän se on koko jk:n idea, että puuta on jokaisessa kokoluokassa ja niistä kehittyy kiertoa-aikana niitä arvopuita mahdollisimman runsaasti.
Prof. Tahvosenkin mukaan pitäisi selvittää jk:ssa taimien alkukehitystä , koska nykyisin lähdetään jk:n kannatuksen arvioinnissa liikkeelle VASTA siitä vaiheesta kun alikasvos on jo valmiiksi sen ~1,3 m mittaista . Aina ei ole alikasvosta valmiina eikä ne taimet riitä koko kiertoajalle, jos aikomus on harrastaa myös taloudellisesti kannattavaa jatk.kasvatusta.
Alikasvos kannattaa säästää, jos se on kehityskelpoista, oikeita puulajeja ja kasvupaikka on sopiva. Ennakkoraivuusta sen verran, että sitä ei ole tarpeen tehdä eikä enää yleensä tehdäkään-kaikki pois periaatteella- vaan jätetetään tiheikköjä ja usein riittää pelkkä näkemäraivauskin. Tai varsinkaan karummilla kasvupaikoilla siihen ei ole tarvetta muutenkaan.
Taimettuminen ja taimien alkukasvun hitaus voi tulla ongelmaksi jk:ssa. Jatkuvankasvatuksen kestokoealoilta tehtyjen tutkimusten mukaan (niistä oli aiemminkin puhetta) kuusien 1,3 m ikä oli keskimäärin 42 vuotta. Siitä menee vielä n. 20 vuotta, jotta ne puut on kuitupuun mitoissa. Minkälaisella lähtöpuustolla ja k-kasvulla päästänee hakkaamaan pääasiassa tukkipuun yläharvennuksia 20 vuoden välein koko kiertoajan , jotta homma toimisi ja olisi kannattavaa ? Tuo kiinnostaisi tietää.
Esim. paksukunttaisilla aurausalueilla kuusen taimikkokin kasvaa paljon nopeammin, mutta se muokkaustapa ja muokkaus yleensäkään ei kuuluu jk:een.
Se on vähän makuasiakin mitä tukia luetaan yritystuiksi ja mitä ei . Asumistuki on nostanut asumisen hintaa ja rakennusfirmat rahastaa sillä asuntotuotannossa ja vuokrafirmat sen jälkeen. Kemeratuista verotulot jää Suomeen . Varustamotuet voi olla tarpeellisia, vaikka aika vähän esim. V-L maksaa Suomeen veroja. Tukea n. 24 milj. € ja veroja maksoi v.-15 2 milj.€. Kemeratuista palautuu kuitenkin suurempi osa valtiolle takaisin.
Mutta asiaan.. Voi hyvinkin kannattaa jatkuvakasvatuskin kun lämpösumma on 1000 kieppeillä ja olosuhteet on muuten siihen sopivat. Kasvatustapojen tuottovertailu onnistuisi kaiketi kahdella identtisellä kohteella, jos on lähtöarvot kohdillaan. Pitäisi vielä osata ennakoida puun hinnan ja kulujen kehityskin suht. hyvin, taimien kasvu ja korjuuolosuhteet ym.
Tiet alkaa olla moninpaikon sen verran huonossa kunnossa, että entistä korkeamman maavaran omaavan auton ja nelivedon hankinta muuhunkin kuin metsäkäyttöön on harkitsemisen arvoista.
Jos hakkuut ym. metsänhoitotyöt ja metsäkäynnit jää vain firmojen varaan, ei liene epäselvää että kulut lisääntyy ja voi tulla yllätyksiäkin virtuaalisen leimikon teon jälkeen esim. leimikon koosta.
3008 Pösössä näytti muuten olevan vielä sisustuksen suunnittelu ”vaiheessa”. Vakionopeuden säädin esim. asennettu piiloon ratin alle. Opelin sisarmallissa kuulemma se on kuitenkin jo osattu sijoittaa järkevämpään paikkaan ratin keskiöön. Pieni turbomoottori aiheuttaa paljon typenoksidipäästöjä; isommalla moottorilla olisi Opel ihan käypänen nykyaikainen peli , jos vielä neliveto olisi optiona mukana.
Kemeratuet on tarkoitettu mahdollistamaan mo:lle muuten useimmiten kannattamattoman raaka-aineen kasvatuksen metsäteollisuuden käyttöön. Pitkä kasvatusaika yhdistettynä jo pitkän ajan jatkuneeseen pyöreän puun myyntihinnan laskuun on johtanut nykytilanteeseen. Um :n kaipaaman ”laskentakaavan” muuttujina on mm. korjuuketjujen, teollisuuden työpaikkojen , puun myyntiveron ja vientitulojen tuomat rahavirrat joista valtio kuittaa melkoisen potin.
Kemeratuki ei ole jatkuvan säännöllistäkään ; toisin kuin esim. monen muun yritystoiminnan tukeminen. Esim. ruotsinlaivojen liikennöitsijät on suurimmin tuettuja yrityksiä vaikka ne ei mitään tukea tarvitsisikaan, koska kannattavat hyvin muutenkin.
Puun kasvatuksen kustannuksista kemeratuki on kattanut 20-30 % . Summa on suht. pieni, kun sitä vertaa moniin muihin tuettuihin aloihin. Vaikkapa tuulivoiman tukeminen on aivan eri luokkaa. Sitä tuetaan sähkön pörssihintaan nähden moninkertaisella takuuhinnalla ja tuet valuvat lisäksi pääasiassa ulkomaalaisille .
PS. Toisaalta ei koko Kemeratukea tarvittaisi ollenkaan. M-teollisuudella olisi kyllä itselläänkin varaa maksaa kuitupuusta sen ”oikea” hinta, joka olisi tällä hetkellä normaalin hintakehityksen mukaan n. kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Sen verran on hinnat nousseet : Esim. Riia satamahinta on liki 50 €/k-m³ , kun vielä viime syksynä se oli vähän yli 30 € .
Noinhan se on. Aika selvää ”pässinlihaa” missä tod.näk. kannattaa ja missä ei, jos vain on itsellä halua ottaa selvää. Valinnanvapaus on mutta ei kannata yrittää väkisin tyrkyttää jk:sta kohteille, jossa se ei hyvin suurella todennäköisyydellä toimi .
Eikä ole vielä tarpeeksi tutkittukaan esim. taimettumisnopeutta , josta aiemmin oli puhetta.Tai on tutkittukin mutta ei ilmeisesti tulokset kelpaa innokkaimmille jk:n puolestapuhujille.
” Ilmastopaneeli muistuttaa kuitenkin, että globaalisti substituutio ei toimi: vaikka Suomessa lisätään puun käyttöä, niin globaalisti kaikki maasta pumpattu öljy käytetään kumminkin. Ilmastopolitiikka on nyt puun ja kuoren välissä taiteilua. ”
Siis saman tapainen juttu kuin päästöjä aiheuttavan teollisuuden päästömaksut ja osin sen seurauksena teollisuuden siirtyminen vähemmän päästöistä välittäville alueilla mm. Kiinaan.
Muovituotteita ainakin kannattaisi korvata puuperäisillä. Meret on mikromuovia tulvillaan ja se uhkaa kalakantoja ja muita mereneläviä.
Montako puuta /ha ja millä kasvupaikalla on kasvanut 20 vuodessa ed. esimerkissä 460 l puuksi ? Vaikka yhden puun kasvu olisi kuinka hyvä , ei se vielä yksistään takaa hyvää tulosta.
Kemera on hyvä sijoitus valtiolle halvan kuitupuun tuottamisen mahdollistajana. Veronmaksajien rahaa menee huomattavasti huonompiin kohteisiin paljon enemmän. Kemeran tapauksessa voi hyvin ajatella, että mo:t maksavat itse vuosien mittaan kohonneissa pääomaveroissa (25–> 30/34%) ja puun hintojen laskussa suhteellisen vähäisen valtion tuen. Eikä niitä tukia tarvitse edes ”itkeä” , niin kuin joku aiemmin jossain taisi luulotella itselleen ; niitä saa ihan suosiolla, kun vain edellytykset täyttyy.